Bret Hart (s. 2. heinäkuuta 1957) on puoliksi eläkkeellä oleva kanadalainen showpainija, kirjailija ja näyttelijä. Hän kuuluu tunnettuun Hart-painiperheeseen Calgaryssa Albertassa. Hänen isänsä oli painilegenda Stu Hart. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen teknisesti taitavimmista painijoista. Myös hänen urheilullisia kykyjään ja kehätaitojaan on ylistetty.

Varhainen elämä ja Hart-perheen vaikutus

Hart varttui suuressa painiperheessä, jossa kurinalainen valmennus ja painikulttuuri olivat läsnä arjessa. Hän harjoitteli isänsä legendaarisessa kellarissa, jota kutsuttiin nimellä Hart Dungeon, ja aloitti uransa perheen omassa Stampede Wrestling -promootiossa. Siellä Hart hioi tekniikkaansa, joka teki hänestä myöhemmin maailmantähden: napakat otteet, looginen tarinankerronta kehässä ja tarkka ajoitus.

Läpimurto WWF:ssä/WWE:ssä

Hart nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1980-luvun puolivälissä joukkueessa The Hart Foundation, jossa hänen parinaan oli Jim Neidhart. Joukkue voitti WWF:n joukkuemestaruuden useaan otteeseen ja tunnettiin yhdistelmästä Neidhartin raakaa voimaa ja Hartin tinkimätöntä tekniikkaa. Yksilöurallaan Hartista tuli Intercontinental-mestari, ja hän voitti vyön mm. klassisissa otteluissa Mr. Perfectiä ja Roddy Piperia vastaan. Vuonna 1992 hän saavutti ensimmäisen WWF:n maailmanmestaruuden ja vakiinnutti paikkansa yrityksen pääottelijana.

  • Maailmanmestaruudet: useita WWF/WWE:n mestaruuskausia, joista yhteensä viisi WWF:n maailmanmestaruutta.
  • Turnausvoitot: King of the Ring 1991 ja 1993.
  • Royal Rumble: 1994 yhteisvoitto Lex Lugerin kanssa.
  • Merkittäviä otteluita: laajasti ylistetty Submission-ottelu Steve Austinia vastaan WrestleMania 13:ssa, jossa tapahtui kuuluisa roolien “kaksoiskäännös”.

“Montreal Screwjob” ja siirtyminen WCW:hen

Vuoden 1997 Survivor Series -tapahtumassa nähty “Montreal Screwjob” Shawn Michaelsia vastaan on showpainin historian puhutuimpia käänteitä. Tapaus johti Harthin siirtymiseen WCW:hen, missä hän voitti Yhdysvaltain-mestaruuden useita kertoja ja kantoi myös WCW:n maailmanmestaruutta. WCW-kauden lopulla Hart kärsi vakavan aivovamman, joka lopulta pakotti hänet vetäytymään aktiivikehistä vuonna 2000.

Terveys, paluu ja kunnianosoitukset

Hart koki vakavan aivoinfarktin vuonna 2002, mutta kuntoutui vähitellen. Hänet valittiin WWE Hall of Fameen vuonna 2006. Hart palasi WWE:n televisioon vuonna 2010 ja päätti vuosia kestäneen välirikkomme Vince McMahonin kanssa ottelussa WrestleMania XXVI:ssa. Myöhemmin hän on puhunut avoimesti terveydestään, mukaan lukien eturauhassyöpädiagnoosi ja onnistunut hoito, sekä tukenut erilaisia terveys- ja turvallisuushankkeita.

Tyyli, liikevalikoima ja perintö

Harthin lempinimet “Hitman” ja “Excellence of Execution” viittaavat hänen täsmälliseen tekniikkaansa. Hänen tunnusliikkeensä on Sharpshooter, ja hänen “viisi perusliikettä” -repertuaariinsa lukeutuvat mm. inverted atomic drop, Russian leg sweep, backbreaker ja kyynärpääisku toiselta köydeltä. Pinkki-musta väritys, peilisävylasit ja tapa ojentaa lasit lapselle ennen ottelua ovat osa hänen ikonista imagoaan. Hänen sanontansa “The best there is, the best there was, and the best there ever will be” on painihistorian kuuluisimpia iskulauseita.

Kirjailijana ja esiintyjänä

Kirjailijana Hart tunnetaan laajasta omaelämäkerrastaan, jossa hän kuvaa uransa huippuja ja varjopuolia sekä showpainin kulisseja. Näyttelijänä hän on esiintynyt televisiossa ja tehnyt äänirooleja, ja hän on vieraillut useissa viihdeohjelmissa sekä dokumenteissa. Harthilla on myös yhteyksiä urheilumaailman ulkopuolelle; hän on ollut mukana yhteisöllisissä projekteissa ja hyväntekeväisyydessä sekä toiminut esikuvana monille nuorille urheilijoille.

Vaikutus Hart-painiperheeseen ja lajiin

  • Hart on kuulunut maailman tunnetuimpiin painisukuihin ja ollut määrittämässä teknisen showpainin standardeja.
  • Hän on vaikuttanut sukupolviin painijoita, jotka korostavat otteiden uskottavuutta, turvallisuutta ja tarinankerrontaa.
  • Perhetragediat, kuten pikkuveli Owen Hartin menehtyminen, ovat vahvistaneet hänen ääntään turvallisuuskysymyksissä.

Yhteenvetona Bret Hartia pidetään poikkeuksellisena lajinsa tulkitsijana, jonka perintö näkyy sekä mestaruuksissa ja klassikko-otteluissa että siinä, miten hän nosti teknisen showpainin arvostusta maailmanlaajuisesti.