Kaarle IV (1748–1819): Espanjan kuningas 1788–1808

Kaarle IV (1748–1819): Espanjan kuningas 1788–1808. Katsaus hänen hallitukseensa, luopumiseen 1808 ja Joseph Bonaparten nousuun – politiikkaa, skandaaleja ja seuraukset.

Kaarle IV (11. marraskuuta 1748 - 20. tammikuuta 1819) oli Espanjan kuningas 14. joulukuuta 1788 alkaen 19. maaliskuuta 1808 tapahtuneeseen luopumiseensa asti. Myöhemmin samana vuonna Joseph Bonapartesta tuli kuningas.

Varhaiselämä ja perhe

Kaarle syntyi Bourbon-suvun jäsenenä ja oli Kaarle III:n poika. Hän meni naimisiin Maria Luisa Farnesen kanssa, ja pariskunnalla oli useita lapsia, joista tunnetuin oli poika Ferdinand VII. Kaarlen sukutausta ja avioliitto vahvistivat hänen asemaansa Bourbon-dynastiassa, mutta perhe-elämän ja hovin suhteet vaikuttivat myös vallankäyttöön hallituskaudella.

Hallituskausi ja poliittinen ilmapiiri

Kaarlen hallintoa leimasi etenkin hovin, suosikkien ja erityisesti kenraali ja valtionmies Manuel Godoyin suuri vaikutusvalta. Godoy nousi nopeasti kuninkaan suosioon ja käytännössä ohjasi monia valtionpolitiikan ratkaisuja. Ulkopolitiikassa Espanja liittyi Ranskan rinnalle, muun muassa kolmannen San Ildefonson liiton seurauksena (1796), mikä sitoi maan Napoleonin Ranskan suuntaan.

Napoleonin sotien aikakausi ja Britannian merivoimien ylivalta vaikuttivat voimakkaasti Espanjan asemaan. Yksi merkittävä käänne oli Trafalgarin meritaistelu (1805), jossa britit mursivat Ranskan ja Espanjan yhdistetyn laivaston; tappio heikensi Espanjan merivoimaa ja vaikutti sen imperiumin asemaan.

Talouden, hallinnon ja kansan tyytymättömyys

Kaarlen valtakaudella Espanjan talous ja hallinto kohtasivat ongelmia: verojärjestelmä ja korruptio sekä aristokratian ja hovin etuoikeudet lisäsivät kansan tyytymättömyyttä. Godoy’n asema hovissa ja epäonnistuneet sotatoimet synnyttivät laajaa kritiikkiä, joka purkautui lopulta väkivaltaisina mielenilmauksina ja kapinoina.

Luopuminen ja vuotta 1808 seuraukset

Maaliskuussa 1808 tapahtunut Aranjuezin kapina eli Mutiny of Aranjuez pakotti Kaarlen luopumaan kruunusta 19. maaliskuuta 1808 ja luovuttamaan vallan pojalleen Ferdinand VII:lle. Tilanne johti siihen, että Napoleon kutsui sekä Kaarlen että Ferdinand VII:n Ranskaan Bayonnen kaupunkiin, missä heidät lopulta pakotettiin luopumaan kruunusta kokonaan ja Napoleon määräsi veljensä Joseph Bonaparten Espanjan kuninkaaksi.

Elämä luopumisen jälkeen ja kuolema

Luopumisen jälkeen Kaarle vietti loppuelämänsä poissa vallasta ja lopulta maan rajojen ulkopuolella. Hänen loppuvuosistaan leimaa poliittinen syrjäytyminen ja elämän vaihtelu hovin huipulta perhe-elämään ja varjoon. Kaarle kuoli vuonna 1819.

Perintö

Kaarle IV:n hallituskausi on historiallisesti nähty heikon hallitsijan ja vahvojen hovivaikutteiden ajanjaksona, jonka seuraukset — erityisesti Napoleonicin väliintulo ja kruununvaihdos — johtivat laajoihin poliittisiin ja sotilaallisiin myllerryksiin Espanjassa. Hänen valtakautensa tapahtumat osaltaan laukaisivat Peninsulan sodan (1808–1814) ja vaikuttivat merkittävästi Espanjan 1800-luvun poliittiseen kehitykseen.

• Keskeiset henkilöt: Manuel Godoy (suosikki ja vaikutusvaltainen hallintoherra), Ferdinand VII (seuraaja, myöhemmin palautettu kuninkaaksi).
• Keskeiset tapahtumat: Kolmas San Ildefonson sopimus, Trafalgarin taistelu, Mutiny of Aranjuez ja Bayonnen tapahtumat 1808.

Hae kirjaimella