Cosimo I de' Medici (12. kesäkuuta 1519 - 21. huhtikuuta 1574) oli Firenzen herttua vuosina 1537-1574 ja Toscanan ensimmäinen Medicin suurherttua vuodesta 1569. Hän oli Giovanni dalle Bande Neren ja Maria Salviatin poika.
Varhaiselämä ja valtaan nousu
Cosimo syntyi vaikutusvaltaiseen Medici-sukuun, mutta perheen varsinainen valtaistuimen haaroittuminen teki hänen asemastaan aluksi vähemmän näkyvän. Hänen isänsä, renessanssiajan kuuluisa sotapäällikkö Giovanni dalle Bande Nere, kuoli Cosimon ollessa pieni. Vuonna 1537, kun vallassa ollut Alessandro de' Medici murhattiin, nuori Cosimo valittiin Firenzessä herttuaksi. Hän oli tuolloin vain 17-vuotias, mutta onnistui nopeasti vakiinnuttamaan valtansa – osin kovin ottein, osin taitavalla politiikalla ja liittoutumalla Habsburgien kanssa.
Hallinto ja alueellinen laajentuminen
Herttuakaudellaan Cosimo keskitti hallintoa ja loi vahvan keskushallinnon, joka korvasi osin vanhoja kaupunginbyrokratian käytäntöjä. Hän perusti pysyviä armeijayksiköitä ja uudisti verotusta sekä oikeuslaitosta, mikä vahvisti paikallista hallintoa ja turvallisuutta. Merkittävin alueellinen laajennus oli Sienan alistaminen; Sienan tasavallan kukistuttua 1550-luvulla Cosimo liitti suurimman osan Toscanasta Firenzen valtapiiriin, mikä loi maantieteellisen pohjan myöhemmälle suurherttuakunnalle.
Taide, arkkitehtuuri ja kulttuuripatronsi
Cosimo oli merkittävä kulttuuripoliitikko ja taiteen suojelija. Hän tuki taiteilijoita ja arkkitehteja, joista tärkeimpiä olivat Giorgio Vasari ja Agnolo Bronzino. Cosimo laajensi ja uudisti Firenzessä useita palatseja ja julkisia rakennuksia: hän teetti muun muassa Uffizin alkuperäisiä toimistorakennuksia ja laajensi Palazzo Pittiä, josta tuli Medicin pääasiallinen asuinpaikka. Bobolin puutarhat Palazzo Pittin takana rakennettiin hänen kaudellaan, ja ne ovat yhä esimerkki renessanssin puutarhasuunnittelusta.
Perhe ja perintö
Cosimo meni naimisiin Eleonora de Toledon kanssa, jonka kautta hän solmi läheiset suhteet Espanjan kuninkaan neuvonantajiin. Avioliitosta syntyi useita lapsia, joista tunnetuimmat olivat Francesco ja Ferdinando, jotka molemmat nousivat myöhemmin Medici-perheen johtoon. Vuonna 1569 Cosimo sai virallisen arvonimen "Toscanan suurherttua", mikä vahvisti hänen ja Medicin dynastian asemaa alueella ja loi perustan Medicien hallinnolle koko Toscanassa seuraaviksi vuosisadoiksi.
Perintö ja merkitys
Cosimo I:n kausi merkitsee siirtymää Firenze–Toscana-politiikassa: kaupunkikeskeisestä tasapainosta kohti keskitettyä maakuntahallintoa ja pysyvää dynastiaa. Hänen hallintonsa yhdisti sotilaallisen voiman, byrokraattisia uudistuksia ja kulttuurista suosiota, mikä teki Medicistä 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun vaikutusvaltaisimman perheen Toscanassa. Cosimon jälkeen Medicin valta jatkui vuosisatojen ajan, ja hänen toimintansa vaikutukset näkyvät yhä Firenzessä muun muassa arkkitehtuurissa, taidekokoelmissa ja kaupunkirakenteessa.