Ethel Merman – amerikkalainen musikaalitähti, näyttelijä ja Broadway-laulaja
Ethel Merman — Broadway'n ikoninen musikaalitähti: voimakas ääni, legendaariset roolit kuten Gypsy ja tunnussävelmä "There's No Business Like Show Business".
Ethel Merman oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja, joka tunnetaan erityisesti voimakkaasta, kantavasta äänestään ja karismaattisesta lavaesiintymisestään. Oikealta nimeltään Ethel Agnes Zimmermann, hän syntyi vuonna 1908 ja kuoli vuonna 1984. Merman teki pitkän uran Broadwaylla ja esitti ensimmäisenä useita myöhemmin klassikoiksi muodostuneita kappaleita ja musikaalirooleja. Erityisesti Irving Berlinin sävelmä "There's No Business Like Show Business" liittyy kiinteästi hänen nimeensä ja tuli hänen tunnussävelmäkseen.
Mermanin äänityöt, radio‑ ja televisioesiintymiset sekä konserttikiertueet laajensivat hänen suosiotaan Broadway’n ulkopuolelle. Hänen laulutyyliään kuvattiin usein voimakkaaksi „beltingiksi“: ääni kantoi helposti yli orkesterin ja suuren näyttämön. Vaikutus näkyy myöhemmissä musikaalitähtien laulutekniikoissa ja show‑perinteessä.
Yksi Mermanin parhaiten muistetuista rooleista oli näyttämöäitinä Gypsyssä, jossa hän näytteli vaativaa ja iskevää Mama Rose -hahmoa. Merman oli ehdolla Tony-palkinnon saajaksi tästä roolistaan, mutta hän hävisi läheiselle ystävälleen Mary Martinille The Sound of Musicissa. Elokuvan Mama Rose -rooli annettiin lopulta Rosalind Russelllle, ja Merman kommentoi tätä tapahtumaa kutsuen sitä "elämäni suurimmaksi ammatilliseksi pettymykseksi".
Tunnetuimmat roolit ja kappaleet
- Anything Goes (Cole Porter) – Mermanin roolit ja esitykset 1930‑luvulla vakiinnuttivat hänen asemansa musikaalitähtenä.
- Girl Crazy – tässä tuotannossa hän esimerkiksi esitti ja esitti tunnettuja Gershwin‑kappaleita.
- Annie Get Your Gun – mukana oli myös tunnettuja lauluja, ja Mermanin esiintyminen jätti vahvan jäljen musikaalihistoriaan.
- Gypsy – vaativa draamallinen rooli, josta Merman sai laajaa tunnustusta myös kriitikoilta.
Mermanin filmikokeilut olivat rajatumpia verrattuna laajaan näyttämöuraan, ja usein Broadway‑tähtien roolit siirtyivät filmatisoinneissa muille näyttelijöille. Hän kuitenkin esiintyi myös elokuvissa ja televisiossa sekä teki runsaasti levytyksiä, jotka ovat säilyttäneet kiinnostuksensa musikaaliperinteen harrastajien keskuudessa.
Perintönsä vuoksi Ethel Mermania pidetään yhtenä amerikkalaisen musiikkiteatterin tärkeimmistä äänistä ja persoonallisuuksista. Hänen dramaattinen, suora esiintymistyylinsä ja kyky tuoda voimakas ääni suurille näyttämöille ovat vaikuttaneet myöhempiin suuruuksiin Broadwaylla ja musikaaligenren tulkintaan.
Toista mediaa Anna minun kutsua sinua kultaseni (1932)
Toista mediaa Kokeile jotakuta toista (1932)
Toista mediaa Aika käsissäni (1932)
Henkilökohtainen elämä
Merman oli naimisissa ja eronnut neljä kertaa:
- William Smith, teatteriagentti (1940-1941)
- Robert Levitt, sanomalehtijohtaja (1941-1952).
- Robert Six, Continental Airlinesin pääjohtaja (1953-1960)
- Näyttelijä Ernest Borgnine vuonna 1964. Merman haki avioeroa 32 päivää myöhemmin.
Merman sai Levittin kanssa kaksi lasta: Ethel (syntynyt 20. heinäkuuta 1942) ja Robert Jr. (syntynyt 11. elokuuta 1945). Ethel Levitt kuoli 23. elokuuta 1967 huumeiden yliannostukseen. Mermanin poika oli naimisissa näyttelijä Barbara Colbyn kanssa. Hänet ammuttiin tuntemattomasta syystä Los Angelesissa vuonna 1975.
Etsiä