IUCN:n punainen lista – uhanalaisten lajien arviointi ja luokitus

Tutustu IUCN:n punaiseen listaan: kattava opas uhanalaisten lajien arviointiin ja luokitukseen, suojelutilanteet ja toimet lajien pelastamiseksi — lue lisää.

IUCN:n punainen lista (myös IUCN Red List of Threatened Species) on maailmanlaajuinen luettelo lajeista, joiden suojelutilaa arvioidaan. Luettelossa kerrotaan kunkin lajin osalta, kuinka todennäköisesti se kuolee sukupuuttoon (tai onko se jo kuollut sukupuuttoon). Tätä kutsutaan lajin suojelutilanteeksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN (International Union for the Conservation of Nature) ylläpitää ja päivittää listaa yhdessä tutkijoiden, asiantuntijaryhmien ja järjestöjen kanssa.

Punaisella listalla käytetään yhtenäisiä, tieteellisiin kriteereihin perustuvia luokkia, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka vakava uhka kullakin lajilla on. Luettelon tarkoituksena on kertoa kansalaisille, tutkijoille ja päättäjille, kuinka uhanalainen tietty laji on, jotta tarvittavat toimet voidaan suunnitella ja resurssit kohdistaa tehokkaasti. Poliitikot ja muut päätöksentekijät käyttävät listan tietoja esimerkiksi suojeluohjelmien, lainsäädännön ja suojelualueiden perustamisen perusteluna.

Luokat ja mitä ne tarkoittavat

• Extinct (EX) – laji on kuollut sukupuuttoon ja viimeinen yksilö on kuollut.
• Extinct in the Wild (EW) – laji elää vain vankeudessa tai kasvatuksessa, eikä luonnonpopulaatiota ole enää.
• Critically Endangered (CR) – äärimmäisen uhanalainen – erittäin korkea sukupuutonriski lyhyellä aikavälillä.
• Endangered (EN) – erittäin uhanalainen – korkea sukupuutonriski keskipitkällä aikavälillä.
• Vulnerable (VU) – uhanalainen – huomattava sukupuutonriski pidemmällä aikavälillä.
• Near Threatened (NT) – silmälläpidettävä – laji ei vielä täytä uhanalaisen kriteerejä, mutta saattaa tehdä niin lähitulevaisuudessa.
• Least Concern (LC) – haitan alainen/ei uhanalainen – lajin tila on tällä hetkellä vakaa eikä se ole merkittävässä vaarassa.
• Data Deficient (DD) – arviointi ei ole mahdollista puutteellisten tietojen vuoksi; lajin todellinen tila voi olla mitä tahansa.
• Not Evaluated (NE) – lajia ei ole vielä arvioitu.

Miten arviointi tehdään

IUCN:n arvionti perustuu selkeisiin kriteereihin (A–E), jotka huomioivat muun muassa populaation koon ja muutoksen, lajin levinneisyyden, yksilöiden määrän ja trendit sekä kvantitatiiviset sukupuuttoanalyysit. Lyhyesti:

• Kriteeri A – populaation taantuminen (esim. prosentuaalinen vähenemä tietyllä ajanjaksolla).
• Kriteeri B – pieni tai suppea levinneisyys ja siihen liittyvät uhkatekijät.
• Kriteeri C – pieni populaatiokoko ja jatkuva lasku.
• Kriteeri D – erittäin pieni tai rajoittunut populaatio.
• Kriteeri E – kvantitatiivinen analyysi, joka ennustaa sukupuuton todennäköisyyden.

Arvioinnit tekee laaja asiantuntijaverkosto: tutkijat, IUCN:n erikoistyöryhmät (Specialist Groups), kansalaisjärjestöt ja viranomaiset tuottavat ja vertaisarvioivat tiedot. Arvioita päivitetään jatkuvasti sitä mukaa kun uutta tietoa kertyy.

Mihin listaa käytetään

• Priorisointiin: auttaa kohdentamaan suojelutoimia ja rahoitusta lajeihin, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.
• Päätöksentekoon: toimii tieteellisenä perustana ympäristöpolitiikalle, suojelualueiden perustamiselle ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelulle.
• Seurannan työkaluna: näyttää trendit lajin tilassa ja kertoo, toimiiko suojelu tai tarvitaanko uusia toimenpiteitä.
• Kansainvälisesti: tukee sopimuksia ja ohjelmia, kuten biodiversiteettisopimuksia ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Alueelliset ja kansalliset punaiset listat

Monet maat ja alueet laativat omia, paikallisia punaisia listojaan täydentämään IUCN:n maailmanlaajuista arviointia. Alueelliset listat huomioivat paikalliset olosuhteet ja voivat poiketa maailmanlaajuisesta luokituksesta, esimerkiksi laji voi olla paikallisesti uhanalainen vaikka koko maailman populaatio olisi vakaampi.

Rajoitukset ja kritiikki

• Tietopuutteet: monista lajeista (erityisesti hyönteisistä, sienistä ja pienemmistä kasveista) on niukasti tietoa, mikä johtaa luokkaan Data Deficient.
• Aikaviive: tilanne voi muuttua nopeasti esimerkiksi elinympäristöjen hävitessä, ja kaikki lajit eivät päivity välittömästi.
• Paikallinen vaihtelu: maailmanlaajuinen arvio ei aina kuvaa paikallisia kriisitilanteita, joten sekä globaalit että alueelliset arvioinnit ovat tärkeitä.

Mitä voit tehdä

Yksityishenkilöt voivat käyttää listan tietoja lisätäkseen tietoisuutta, tukea luonnonsuojelujärjestöjä, osallistua lajinseurantaan ja edistää kestäviä arvoja omassa yhteisössään. Päätöksentekijöiden on hyödyllistä hyödyntää IUCN:n tietoa poliittisissa ratkaisuissa suojelun tehokkuuden lisäämiseksi.

Vaikka IUCN:n punainen lista ei yksin pelasta lajeja, se on keskeinen ja luotettava työkalu uhanalaistilanteen ymmärtämiseen ja suojelutoimien kohdentamiseen. Arvioiden luotettavuus perustuu tieteelliseen aineistoon ja asiantuntijaverkostoon, ja niiden avulla voidaan reagoida sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin uhkiin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on IUCN:n punainen lista?

K: Mikä on IUCN:n punaisessa luettelossa kuvattu suojelutilanne?

K: Kuka laatii IUCN:n punaisen luettelon vuosittain?

K: Onko olemassa kriteerejä, joiden perusteella määritetään, onko tietty laji uhanalainen?

K: Ovatko kriteerit, joiden perusteella määritetään, onko laji uhanalainen, samat kaikkialla maailmassa?

K: Mikä on IUCN:n punaisen luettelon tarkoitus?

K: Kuka hyötyy IUCN:n punaisen luettelon sisältämistä tiedoista?

Hae kirjaimella