Laji (eliölaji) – määritelmä, taksonomia ja esimerkit
Tutustu lajikäsitteen määritelmään, taksonomian hierarkiaan ja havainnollisiin esimerkkeihin (esim. Canis lupus, Homo sapiens). Selkeä ja käytännöllinen opas lajin ymmärtämiseen.
Laji on eliölaji. Se on biologisen luokittelun perusyksikkö ja taksonomian muodollinen arvojärjestys. Alun perin sanaa käytettiin epävirallisesti melko epämääräisesti, mutta nykyään sitä voidaan käyttää monella eri tavalla riippuen siitä, mitä lajikäsitettä sovelletaan.
Mikä on laji?
Yksinkertaisesti sanottuna kaikki samanlajiset yksilöt kuuluvat samaan lajiin. Esimerkiksi sudet (Canis lupus) ovat yksi laji ja ihminen (Homo sapiens) toinen. Tavallinen käytännön määritelmä on, että saman lajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä — tämän ajatuksen pohjalta kotikissa määritellään usein Felis catus.
Kuitenkin yksiselitteisen, kaikkia tilanteita kattavan määritelmän antaminen on vaikeaa. Eri tieteenalat ja tutkijat käyttävät erilaisia lajikäsitteitä riippuen tutkimuksen tavoitteesta ja eliöryhmän erityispiirteistä.
Lajikäsitteitä (esimerkkejä)
- Biologinen lajikäsitys: laji on joukko populaatioita, jotka voivat keskenään lisääntyä luonnossa ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Korostaa lisääntymisenesteitä.
- Morfolinen lajikäsitys: laji määritellään ulkoisten tai rakenteellisten tuntomerkkien perusteella. Käytetään usein fossiileissa ja silloin kun lisääntymistietoa ei ole.
- Fylogeneettinen lajikäsitys: laji on vähintään yksi erillinen haara polveutumispuussa (monofyleettinen yksikkö), perustuu usein DNA-tietoihin.
- Ekolokinen lajikäsitys: laji muodostuu populaatioista, jotka hyödyntävät samaa ekologista lokeroa tai virheävät toistaan ekologisesti.
- Muita käsitteitä: tunnistuskäsitys, geneettinen lajikäsitys ym. — käytetään eri tilanteissa ja eri eliöryhmille.
Taksonominen hierarkia
Lajit sijoitetaan laajempaan järjestelmään, joka ryhmittelee eliöitä sukulaisuuden ja ominaisuuksien perusteella. Perinteinen hierarkia ylemmästä alempaan on:
- domeeni (esim. Bacteria, Archaea, Eukarya)
- valtakunta (esim. eläinkunta) — alkuperäisessä tekstissä käytettiin sanaa valtakunta
- pääjakso (phylum) — usein puhutaan myös pääjaksosta
- luokka — kaikki linnut kuuluvat samaan luokkaan; linkki alkuperäiseen tekstiin: luokka
- järjestys — perheet kootaan järjestyksiksi, esimerkiksi laululinnut
- heimo — perheet (heimot) sisältävät suvut ja lajit
- suku — esimerkiksi Corvus, johon kuuluvat korpit ja varikset; suku mainittiin alkuperäisessä tekstissä
- laji — pienin tyypillinen taksonominen yksikkö
Alkuperäisessä tekstissä esimerkkejä annettiin linnuista: töyhtöhyyppä, korpit ja muita lintuja. Muistisääntö jakamisen järjestyksen muistamiseen on mainittu alla.
Lajien nimeäminen ja tyypit
Nykyinen tieteellinen nimeämiskäytäntö perustuu kaksiosaiseen nimeämiseen (binomiaalinen nomenklatuuri), jonka loi Carl von Linné. Lajin tieteellinen nimi koostuu suvun nimestä ja lajinimen suffixistä (esim. Homo sapiens). Nimeämistä säätelevät kansainväliset koodit, kuten eläinten nimistö (ICZN) ja kasvien nimistö (ICN), joiden avulla pyritään nimeämisen vakauteen.
Taksonomiassa käytetään myös tyyppinäytettä (type specimen), joka on nimittelyn perustana oleva yksilö tai näyte, ja se säilytetään yleensä luonnonhistoriallisessa museossa.
Lajien synnyn mekanismit
Lajien eriytyminen (speciation) voi tapahtua monin tavoin. Tärkeimpiä mekanismeja ovat:
- Allopatrinen lajintuminen: populaatiot eristyvät maantieteellisesti (esim. vuoriston tai vesistöjen vuoksi) ja kehittyvät eri suuntiin.
- Sympatrinen lajintuminen: uusi laji syntyy samassa maantieteellisessä alueessa esimerkiksi ekologisen eriytymisen tai kromosomimuutosten kautta.
- Parapatrinen lajintuminen: lajit kehittyvät vierekkäisissä, osittain erillisissä alueissa, joissa geneettinen vaihtelu ja valinta voivat johtaa eriytymiseen.
Lajien rajausongelmat käytännössä
Biologian käytännössä lajien rajaaminen kohtaa monia haasteita:
- Risteytyminen ja hybridit: eri lajien välillä saattaa esiintyä risteytymistä (esim. susi ja koira), mikä vaikeuttaa yksinkertaista rajausta.
- Ring-lajit: populaatiot, jotka muodostavat ketjun, jossa vierekkäiset populaatiot risteytyvät mutta ääripäät eivät.
- Kryptiset lajit: ulkoisesti samankaltaiset populaatiot voivat olla geneettisesti eriytyneitä lajeja; DNA-tekniikat kuten DNA-barcoding auttavat tunnistuksessa.
- Aseksuaaliset organismit: lisääntymiseen perustuviin määritelmiin liittyy vaikeuksia, kun kyse on suvuttomasti lisääntyvistä eliöistä.
Lajit ja suojelu
Laji on keskeinen yksikkö luonnonsuojelussa. Useimmat suojelutoimet, laki- ja suositukset kohdistuvat lajeihin tai populaatioihin. Esimerkiksi IUCN:n punainen lista arvioi lajien uhanalaisuutta, mikä auttaa priorisoimaan suojelutoimia.
Yhteenveto ja käytännön esimerkkejä
Lyhyesti: laji on taksonominen ja biologinen käsite, jonka määrittely riippuu käytetystä lajikäsitteestä ja tutkimuskohteesta. Tieteelliseen nimeämiseen liittyy vakioitu käytäntö (binomiaalinen nimi) ja taksonominen hierarkia auttaa sijoittamaan lajit laajempaan viitekehykseen.
Esimerkit alkuperäisestä tekstistä pysyvät: sudet (Canis lupus), kotikissa (Felis catus) ja ihminen (Homo sapiens) toimivat arkipäiväisinä referensseinä lajikäsitteen ymmärtämiseksi.
On olemassa muistisääntö, joka auttaa ihmisiä muistamaan jakojen järjestyksen, joka on lueteltu uudelleen alla: "Kuningas Filip tuli syömään hyvää spagettia".
Esimerkki
Esimerkkinä voidaan mainita lintu, jota kutsutaan kuikaksi tai pohjansukeltajaksi:
- Kuningaskunta: Eläinmaailma: Animalia
- Suku: Chordata
- Luokka: Aves
- Tilaa: Gaviiformes
- Perhe: Gaviidae
- Suku: Gavia
- Laji: Gavia immer
- Yleisnimi: tavallinen kuikka tai pohjoissukeltaja.
Termin historialliset muutokset
Siitä, ovatko lajit objektiivisia asioita vai ovatko ne ihmisen keksimiä leimoja, on ollut pitkään erimielisyyttä. Ne, joiden mielestä lajit ovat objektiivisesti erilaisia, viittaavat asioihin, joita "hyvät" lajit tekevät. Ne näyttävät samankaltaisilta, ja ne lisääntyvät aidosti, toisin sanoen parittelevat oman lajinsa kanssa ja saavat jälkeläisiä, jotka kuuluvat selvästi samaan lajiin.
Tätä vastaan ovat monet poikkeukset. On lajeja, jotka varjostavat vähitellen toisia lajeja ja jotka risteytyvät päällekkäisissä populaatioissa (ks. rengaslajit). Toisaalta on lajeja, jotka näyttävät täysin samanlaisilta, mutta jotka eivät lisäänny keskenään (sisarlajit).
On aivan selvää, että paleontologien käyttämä käsite "laji" ja muiden biologien käyttämä käsite "laji" eivät voi olla samat. Paleontologi voi käyttää vain fossiilin näkyviä piirteitä, jotka ovat vain pieni osa elävän lajin piirteistä. Lisäksi monet lähes identtiset lajit voidaan erottaa toisistaan vain DNA:n perusteella. Tämä suhteellisen tuore löytö sisaruslajeista on erittäin tärkeä, ja niiden määrä kasvaa nopeasti. Aliarvioimme konvergentin evoluution vaikutuksen.
Suurimman muutoksen lajikäsitteeseen teki Charles Darwin, sillä evoluutio merkitsi sitä, että lajien välille ei voitu vetää tiukkoja rajoja. Toinen muutos tapahtui, kun Ernst Mayr ehdotti biologista lajikäsitystä, jossa korostettiin risteytyvää populaatiota lajikäsityksen ytimenä. Tämä merkitsi sitä, että hänen mukaansa lajit olivat objektiivisia, eivät vain taksonomin subjektiivinen mielipide. Hänen selityksensä lajinmuodostumisprosessille oli maantieteellinen eristäytyminen sellaisten populaatioiden välillä, jotka olivat aikoinaan risteytyneet keskenään. Nykyään painotus on siirtynyt takaisin lähemmäs Darwinin ajatuksia.
Numerot
Tuoreimman arvion mukaan maapallolla on noin 8,7 miljoonaa lajia. Tähän lasketaan vain eukaryootit. Bakteerit, arkeologit ja virukset jäävät pois.
Alle neljäsosaa lajeista ei ole tunnistettu, nimetty ja luetteloitu. Nykyisellä vauhdilla tämän työn loppuunsaattaminen saattaa viedä yli 1000 vuotta. Osa lajeista kuolee sukupuuttoon ennen kuin laskenta on saatu päätökseen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Wikispecies
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on laji?
V: Laji on eliölaji, joka kuuluu samaan biologisen luokittelun perusyksikköön. Sitä käytetään taksonomiassa muodollisena arvoasteikkona, ja kaikki samaa lajia olevat eläimet tai kasvit kuuluvat samaan lajiin.
K: Kuinka monella eri tavalla sanaa "laji" käytetään?
V: Sanaa 'laji' käytetään ainakin 26 eri tavalla.
K: Mikä on esimerkki kahdesta eri lajista?
V: Sudet (Canis lupus) ja ihmiset (Homo sapiens) ovat esimerkkejä kahdesta eri lajista.
K: Miten päätetään, että laji on nimeltään Felis catus?
V: Jotta voidaan päättää, että on olemassa laji nimeltä Felis catus, kissojen täytyy lisääntyä kissojen kanssa ja tuottaa lisää kissoja.
Kysymys: Mikä on muistisääntö, jonka avulla voit muistaa jaottelujärjestyksen, kun luokittelet eläviä olentoja?
V: Muistisääntö, jonka avulla muistetaan jaottelujärjestys eläviä olentoja luokiteltaessa, on "Kuningas Filip tuli hakemaan hyvää spagettia".
Etsiä