John Gurdon
Sir John Bertrand Gurdon (JBG) FRS (s. 2. lokakuuta 1933) on brittiläinen kehitysbiologi. Hänet tunnetaan parhaiten uraauurtavasta tutkimuksestaan ydinkudoksen siirron ja kloonauksen alalla.
Ytimensiirrolla tarkoitetaan ytimen ottamista kudosviljelyssä olevista soluista ja sen siirtämistä toisiin soluihin, joiden tuma on poistettu. Sitä kutsutaan somaattisten solujen ydintransferiksi. Tällä tavoin erikoistuneet solut voidaan "uudelleenohjelmoida" kantasolujen kaltaisiksi.
Kunniamaininnat ja palkinnot
Gurdonista tehtiin Royal Societyn jäsen vuonna 1971, ja hänet lyötiin ritariksi vuonna 1995. Vuonna 2004 Wellcome Trustin ja Cancer Research UK:n solubiologian ja syövän tutkimuslaitos nimettiin hänen kunniakseen Gurdon-instituutiksi. Hän on myös saanut lukuisia palkintoja, mitaleja ja kunniatohtorin arvonimiä. Hänelle on myönnetty vuonna 2009 Albert Laskerin lääketieteen perustutkimuspalkinto.
Nobel-palkinto
Vuonna 2012 Gurdon sai yhdessä Shinya Yamanakan kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon "keksinnöstä, jonka mukaan kypsät solut voidaan ohjelmoida uudelleen pluripotentiksi". "Pluripotentit" solut ovat kantasoluja.
Tutkimus
Ydinvoiman siirto
Vuonna 1958 Gurdon kloonasi onnistuneesti sammakon Oxfordin yliopistossa käyttäen Xenopusin sammakonpoikasen somaattisista soluista peräisin olevia ehjiä tumia. Tämä oli tärkeä jatko Briggsin ja Kingin vuonna 1952 tekemälle työlle, joka koski alkion blastulasoluista peräisin olevien ytimien siirtämistä.
Gurdonin kokeet herättivät tiedeyhteisön huomion, ja hänen kehittämiään välineitä ja tekniikoita käytetään edelleen.
Tuolloin hän ei pystynyt osoittamaan, että siirretyt ytimet olivat peräisin täysin erilaistuneesta solusta. Tämän osoitti lopulta vuonna 1975 ryhmä, joka työskenteli Baselin immunologian instituutissa Sveitsissä. He siirsivät vasta-aineita tuottavan lymfosyytin ytimen (todisteena siitä, että se oli täysin erilaistunut) ytimettömään munasoluun ja saivat eläviä nuijapäitä.
Gurdonin kokeet herättivät tiedeyhteisön huomion, ja hänen kehittämiään välineitä ja tekniikoita käytetään edelleen. Termi "klooni" (antiikin kreikan kielen sanasta κλών klōn = "oksa") oli käytössä jo 1900-luvun alusta lähtien kasveista. Vuonna 1963 brittiläinen biologi J.B.S. Haldane käytti Gurdonin tuloksia kuvaillessaan yhtenä ensimmäisistä sanaa "klooni" eläimistä.
Hänelle myönnettiin Lasker-palkinto vuonna 2009 ja Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto vuonna 2012.
Messenger RNA:n ilmentyminen
Gurdon ja kollegat olivat myös edelläkävijöitä Xenopuksen munien käytössä mikroinjektoitujen lähetti- RNA-molekyylien kääntämisessä. Tätä tekniikkaa on käytetty laajalti koodattujen proteiinien tunnistamiseen ja niiden toiminnan tutkimiseen.
Viimeaikainen tutkimus
Gurdonin viimeaikaisessa tutkimuksessa on keskitytty analysoimaan solujen erilaistumiseen osallistuvia solujen välisiä signaalitekijöitä ja selvittämään mekanismeja, jotka liittyvät ytimen uudelleenohjelmointiin elinsiirtokokeissa, mukaan lukien siirretyn DNA:n demetyloituminen.
