British Railin dieselveturien teholuokitukset (luokat 1–5)
Syväluotaava artikkeli British Railin dieselveturien teholuokituksista (luokat 1–5): historia, 1955 modernisointi, tekniset erot ja luokkakohtaiset tehot.
British Transport Commission, sittemmin British Railways, käytti moottorin tehoa luokittelemaan uuden pääradan dieselveturikalustonsa vuoden 1955 modernisointisuunnitelman jälkeen. Luokat vaihtelivat tyypistä 1 tyyppiin 5, ja ne on lueteltu jäljempänä.
Dieselveturiluokat 1–5 (tehopohjainen jako)
Jaottelu perustui veto- tai moottoritehoon, yleensä ilmoitettuna brake horsepower (bhp) -yksikössä. Raja-arvot olivat likimääräisiä ja toimivat pääasiallisena ohjenuorana eri veturityyppien käyttötarkoituksille (kevyt työ, sekajunaliikenne, suorituskykyiset päätehtävät jne.). Alla on kunkin luokan tyypilliset tehoalueet, käyttötarkoitus ja muutamia tunnettuja esimerkkejä.
- Tyyppi 1 – noin 0–1 000 bhp (noin 0–746 kW)
- Käyttötarkoitus: kevyt paikallis- ja tavaraliikenne, varsin usein vaihtotyö ja lyhyet raskaat ajot.
- Esimerkkejä: Class 20 (noin 1 000 bhp).
- Tyyppi 2 – noin 1 001–1 499 bhp (noin 747–1 119 kW)
- Käyttötarkoitus: sekoitetut tehtävät, alue- ja paikallisjunat sekä kevyemmät tavarajunat.
- Esimerkkejä: erilaisia 1 100–1 500 bhp -luokan malleja, joita käytettiin laajalti alueellisissa tehtävissä.
- Tyyppi 3 – noin 1 500–1 999 bhp (noin 1 119–1 491 kW)
- Käyttötarkoitus: raskaampi sekaliikenne, pidemmät lähijunat ja tavaraliikenne vaativammilla osuuksilla.
- Esimerkkejä: Class 37 (noin 1 750 bhp) on tyypillinen tyyppi 3 -veturi.
- Tyyppi 4 – noin 2 000–2 999 bhp (noin 1 491–2 238 kW)
- Käyttötarkoitus: pitkän matkan päätehtävät, raskaammat matkustaja- ja tavarajunat; yleisiä pääreittien vetureita.
- Esimerkkejä: Class 47 (noin 2 750 bhp) edustaa usein tyyppi 4 -luokkaa.
- Tyyppi 5 – noin 3 000 bhp ja yli (yli noin 2 238 kW)
- Käyttötarkoitus: suuritehoiset veturit nopeisiin ja painaviin päätehtäviin, kuten express-junaliikenne.
- Esimerkkejä: Class 55 "Deltic" (noin 3 300 bhp) on tunnettu tyyppi 5 -veturi.
Lisätiedot ja kehitys
- Luokitus otettiin käyttöön osana vuoden 1955 modernisointisuunnitelmaa, jonka tavoitteena oli korvata höyryveturit diesel- ja sähkökalustolla ja yhdenmukaistaa kaluston hallintaa.
- Rajat olivat suuntaa-antavia: jotkin veturimallit sijoittuivat lähelle luokkien rajoja tai muokattiin eri tehoisiksi, joten poikkeuksia esiintyi.
- Myöhemmin British Rail otti käyttöön TOPS-järjestelmän, joka toi mukanaan yksityiskohtaisemman luokitus- ja numerointitavan, mutta tyyppijako (Type 1–5) säilyi käytännön termistössä ja teknisessä kuvauksessa.
Tyyppi 1
Jopa 1 000 hv
- Luokka 14
- Luokka 15
- Luokka 16
- Luokka 17
- Luokka 20
Tyyppi 2
1 001 hv:stä 1 499 hv:iin.
- Luokka 21
- Luokka 22
- Luokka 23
- Luokka 24
- Luokka 25
- Luokka 26
- Luokka 27
- Luokka 28
- Luokka 29
- Luokka 30/31
Tyyppi 3
1 500 hv:stä 1 999 hv:iin.
- Luokka 33
- Luokka 35
- Luokka 37
Tyyppi 4
2 000 hv:stä 2 999 hv:iin.
- Luokka 40
- Luokka 41
- Luokka 42
- Luokka 43
- Luokka 44
- Luokka 45
- Luokka 46
- Luokka 47
- Luokka 48
- Luokka 50
- Luokka 52
- Luokka 53
- Luokka 57
Tyyppi 5
3 000 hevosvoimasta alkaen
- Luokka 55
- Luokka 56
- Luokka 58
- Luokka 59
- Luokka 60
- Luokka 66
- Luokka 67
- Luokka 68
- Luokka 70
Etsiä