Max Planck – kvanttimekaniikan isä, Nobel-palkittu saksalainen fyysikko
Tutustu Max Planckiin — kvanttimekaniikan isään ja Nobelin palkittuun saksalaiseen fyysikkoon: hänen elämäänsä, läpimurtoihinsa ja tieteelliseen perintöön.
Max Karl Ernst Ludwig Planck (23. huhtikuuta 1858 Kiel - 4. lokakuuta 1947 Göttingen) oli saksalainen fyysikko. Hän löysi kvanttimekaniikan. Hän sai Nobelin fysiikan palkinnon.
Tutkimustyö ja kvanttihypoteesi
Planck tunnetaan erityisesti mustan kappaleen säteilyn teorian ratkaisemisesta vuonna 1900. Hän esitti, että säteilevän aineen energian vaihtelut tapahtuvat erillisinä pötköinä tai kvantteina, joiden suuruus on suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen. Tällä hypoteesilla hän johdatti Planckin vakion (h) käsitteen, joka on yksi kvanttimekaniikan perusvakioista. Planckin vakion arvo on noin 6,62607015×10−34 J·s (tarkka määrittely vakiomääritysten mukaisesti).
Planckin ratkaisu mustan kappaleen säteilyn paradoksiin johti Planckin säteilylakiksi kutsuttuun ilmaisuun, joka yhdistää termodynamiikan ja tilastollisen mekaniikan periaatteet. Vaikka Planck aluksi piti kvanttihypoteesia laskennallisena konstellaationa ilman syvempää fysikaalista merkitystä, sen seuraukset tunnustettiin nopeasti ja ne muodostivat perustan myöhemmälle kvanttimekaniikan kehitykselle (mm. Niels Bohr, Albert Einstein, Werner Heisenberg ja Erwin Schrödinger).
Elämä, ura ja tunnustukset
Planck syntyi Kielissä ja opiskeli fysiikkaa Saksassa. Hän toimi professorina ja vaikutti laajasti saksalaiseen tieteelliseen yhteisöön. Tutkimustensa ansiosta hänelle myönnettiin Nobel-palkinto fysiikassa vuonna 1918 "energia-kvanttien löytämisestä" (Nobel-komitean perusteluissa mainittiin hänen panoksensa fysiikan kehitykseen kvanttihypoteesin kautta).
Planckin ura ulottui myös akateemiseen hallintoon: hän toimi muun muassa eri tiedeyhteisöjen johtotehtävissä ja oli arvostettu tiedemiesten keskuudessa. Hänen elinaikanaan ja sen jälkeen hänen nimensä liitettiin yhteen useiden instituutioiden ja palkintojen kanssa.
Vaikutus ja perintö
- Planckin vakio (h) on kvanttimekaniikan keskeinen vakio ja esiintyy kaikissa kvanttifysiikan perusyhtälöissä.
- Planckin työ mustan kappaleen säteilystä käynnisti kvanttimekaniikan kehityksen, joka on tänään modernin fysiikan perusta (atomifysiikka, ydinfysiikka, puolijohteet, kvanttitietokoneet jne.).
- Hänen nimensä on jäänyt elämään akateemisissa instituutioissa: esimerkiksi Max Planck -seura (Max-Planck-Gesellschaft) kantaa hänen nimeään ja on yksi Saksan johtavista tieteellisistä tutkimuslaitoksista.
Henkilökohtaisessa elämässään Planck kohtasi myös vaikeuksia ja perhettä koetteltiin, erityisesti 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten poliittisten ja sotilaallisten myllerrysten aikana. Työssään hän edusti tieteellisen rehellisyyden ja rauhallisen teoreettisen ajattelun perinnettä.
Yhteenveto
Max Planck oli keskeinen hahmo modernin fysiikan synnyssä. Hänen kvanttihypoteesinsa muutti käsityksemme energiasta ja aineesta ja avasi tien 1900-luvun tieteellisille läpimurroille. Hänen työnsä vaikutus ulottuu edelleen tieteen eri aloille, ja hänen perintönsä näkyy niin tieteellisessä terminologiassa (Planckin vakio, Planckin yksiköt) kuin instituutioissa ympäri maailmaa.
Life
Planck oli lähtöisin vanhanaikaisesta, älykkäästä perheestä. Hänen isoisoisänsä ja isoisoisänsä olivat molemmat teologian professoreita Göttingenissä, hänen isänsä oli oikeustieteen professori Kielissä ja Münchenissä ja hänen isänsisänsä oli tuomari.
Planck syntyi Kielissä Holsteinissa Johann Julius Wilhelm Planckin ja hänen toisen vaimonsa Emma Patzigin lapsena. Hänet kastettiin nimellä Karl Ernst Ludwig Marx Planck; hänen etunimistään ensisijaiseksi nimeksi oli merkitty Marx (nykyään käyttämätön muunnos Markus-nimestä tai ehkä yksinkertaisesti virhe Max-nimestä, joka on itse asiassa lyhenne Maximilian-nimestä). Kymmenvuotiaana hän kuitenkin allekirjoitti nimensä Max, ja käytti sitä koko loppuelämänsä ajan.
Hän oli perheen kuudes lapsi, vaikka kaksi hänen sisaruksistaan oli peräisin hänen isänsä ensimmäisestä avioliitosta. Hänen varhaisimpiin muistoihinsa kuului preussilaisten ja itävaltalaisten joukkojen marssi Kieliin Tanskan ja Preussin sodan aikana vuonna 1864. Vuonna 1867 perhe muutti Müncheniin, ja Planck kirjoittautui Maximiliansin lukioon, jossa hän joutui nuoresta kiinnostuneen matemaatikon Hermann Müllerin holhoukseen, joka opetti hänelle matematiikan lisäksi tähtitiedettä ja mekaniikkaa. Mülleriltä Planck oppi ensimmäisen kerran energian säilymisperiaatteen. Planck valmistui varhain, 17-vuotiaana. Näin Planck tuli ensimmäisen kerran kosketuksiin fysiikan alan kanssa.
Max Planckin allekirjoitus kymmenvuotiaana.
Etsiä