Paul Biya (s. 1933) — Kamerunin presidentti ja pitkäaikainen johtaja

Paul Biya (s. 1933) — Kamerunin presidentti vuodesta 1982. Pitkäaikainen ja kiistanalainen johtaja: vaalikiistat, ihmisoikeuskritiikki sekä vakauden ja koulutuksen korostus.

Paul Biya (syntynyt Paul Barthélemy Biya'a bi Mvondo; 13. helmikuuta 1933) on kamerunilainen poliitikko. Hän on Kamerunin presidentti. Hän on ollut maan presidenttinä vuodesta 1982.

Biya syntyi Mvomeka'a-kylässä Kamerunissa. Tuolloin maan nimi oli Ranskan Kamerun. Hän opiskeli Ranskassa, Sorbonnessa ja Institut d'études politiques de Parisissa, molemmat Pariisissa. Hän valmistui vuonna 1961 julkisoikeuden kandidaatiksi ja suoritti tutkinnon kansainvälisistä suhteista.

Valmistuttuaan Biya palasi Kameruniin ja työskenteli hallituksessa. Vuonna 1975 presidentti Ahmadou Ahidjo antoi Biyalle pääministerin tehtävän. Kun presidentti Ahidjo erosi 6. marraskuuta 1982, Biyasta tuli maan presidentti. Pian tämän jälkeen Ahidjo ja Biya alkoivat riidellä, ja Ahidjo joutui lähtemään Kamerunista.

Biya valittiin Kamerunin presidentiksi vuosina 1984, 1988, 1992, 1997 ja 2004, mutta muut puolueet ovat saaneet osallistua vaaleihin vasta vuodesta 1992 lähtien. Monia näistä vaalituloksista on kutsuttu vilpillisiksi (epäreilulla tai laittomalla tavalla saavutetuiksi).

Monet kansainväliset järjestöt, kuten Amnesty International, ovat arvostelleet Biyan hallitusta Kamerunin kansan vapauden rajoittamisesta. Näitä asioita ovat tiedotusvälineiden (sanomalehtien sekä radio- ja televisioasemien) valvonta ja ihmisoikeusloukkaukset. Biyan kannattajat viittaavat maan vakauteen ja korkeaan lukutaitotasoon.

Biya on tällä hetkellä maailman pisimpään hallitseva ei-kuninkaallinen johtaja ja Saharan eteläpuolisen Afrikan vanhin hallitsija sen jälkeen, kun Robert Mugabe luopui vallasta Zimbabwen vallankaappauksen yhteydessä vuonna 2017.

Poliittinen ura ja valtakauden alku

Ennen presidentiksi tuloaan Biya työskenteli eri virallisiin tehtäviin liittyvissä rooleissa Kamerunin hallinnossa ja oli tunnettu teknokraattina. Ahidjon presidenttinä hänet nimitettiin vuonna 1975 pääministeriksi, ja Ahidjon odottamattoman eroamisen jälkeen marraskuussa 1982 Biya nousi valtaan. Hänen varhaiskauteensa liittyi valtataistelua Ahidjon kannattajien kanssa; vuosien 1983–1984 kuluessa seurasi poliittista jännitettä ja vuonna 1984 tapahtui yritys kaapata valta, jonka seurauksena maassa oli levottomuuksia.

Vaalit, perustuslaki ja vallan jatkuminen

Biya on osallistunut useisiin presidentinvaaleihin ja voittanut virallisten tulosten mukaan useita uudelleenvalintoja myös 2000-luvulla. Vuonna 2008 perustuslakiin tehtiin muutos, joka poisti presidentinviran virkamäärärajoituksen, mikä mahdollisti Biyn jatkamisen vallassa pitkään. Häntä on valittu uudelleen myös myöhempinä kausina, ja kansainväliset tarkkailijat sekä opposition edustajat ovat usein kritisoineet vaalien läpinäkyvyyttä ja olosuhteita oppositiolle.

Politiikka ja sisäpoliittiset haasteet

Biyan hallinnon politiikka on korostanut vakauden ja järjestyksen ylläpitämistä, mutta sen rinnalla on ollut laajaa kritiikkiä vallan keskittämisestä, oppositio- ja lehdistövapauden rajoittamisesta sekä korruption esiintymisestä. Erityisen vakava haaste on ollut ns. anglophone-kriisi: maan kahden virallisen kieliryhmän (ranskankieliset ja englanninkieliset alueet) väliset jännitteet kärjistyivät vuosikymmenen 2010-luvun puolivälin jälkeen aseellisiksi yhteenotoiksi, kun osa Länsi-Kamerunin (englanninkielisten) alueiden asukkaista vaati suurempaa itsehallintoa tai eroa.

Kansainvälinen kritiikki ja ihmisoikeudet

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, mukaan lukien Amnesty International, ovat toistuvasti vaatineet parannuksia Kamerunin ihmisoikeustilanteeseen. Raportoidut ongelmat sisältävät mielivaltaisia pidätyksiä, kidutusta, oikeudenkäyntien laiminlyöntejä ja lehdistönvapauksien rajoittamista. Hallinto on puolustautunut vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja kehityksen tarveisiin; hallinnon kannattajat korostavat myös rauhaa, julkisen sektorin jatkuvuutta ja peruspalveluiden säilyttämistä.

Ulko- ja talouspolitiikka

Biya on pyrkinyt ylläpitämään suhteita sekä Ranskaan että muihin kansainvälisiin kumppaneihin, ja Kamerunilla on rooli Länsi- ja Keski-Afrikan alueellisissa asioissa. Talouspolitiikassa Maa on pyrkinyt monipuolistamaan talouttaan öljyriippuvuudesta, mutta talouskasvu on ollut epätasaista ja köyhyys sekä työttömyys ovat edelleen merkittäviä haasteita. Myös infrastruktuurin ja terveydenhuollon kehitys ovat toistuvasti esillä uudistustarpeina.

Henkilökohtainen elämä ja terveys

Biyan yksityiselämä on pysynyt osittain julkisuuden ulkopuolella, mutta tunnettuja seikkoja ovat hänen avioliittonsa: hän oli naimisissa Jeanne-Irène Biyan kanssa, ja myöhemmin hänen puolisokseen tuli Chantal Biya, joka on ollut näkyvä hahmo ensirouvana ja humanitaarisissa hankkeissa. Biyan ikä ja ajoittaiset pitkäkestoiset matkat ulkomaille hoitoa varten ovat synnyttäneet spekulaatiota hänen terveydestään ja vallan siirtymisestä, mutta virallisesti hän on pysynyt virassaan.

Merkitys ja arvio

Paul Biyan pitkä valtakausi on muovannut merkittävästi Kamerunin poliittista järjestelmää ja valtarakenteita. Häntä arvostellaan laajalti demokratian puutteista ja ihmisoikeusongelmista, mutta toisaalta hänen tukijansa nostavat esiin vakauden ja hallinnon jatkuvuuden. Biyan perintö tulee todennäköisesti arvioiduksi jatkossa sen perusteella, miten Kamerun pystyy ratkaisemaan sisäiset konfliktinsa, parantamaan hallintoa ja takaamaan kansalaisten perusoikeudet.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Kuka on Paul Biya?

Q: Missä Paul Biya on syntynyt?

K: Mitä Paul Biya opiskeli Ranskassa?

K: Miten hänestä tuli Kamerunin presidentti?

K: Onko hänen hallitustaan arvosteltu?

K: Mitä myönteisiä seikkoja kannattajat mainitsevat Biyan hallinnosta?

K: Kuinka kauan hän on hallinnut ei-kuninkaallisena johtajana?

Hae kirjaimella