Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat ajatus siitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeuksia:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja ihmisarvoiltaan ja oikeuksiltaan tasavertaisina.

- Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla.

Nykyään periaatteet on suojattu laillisina oikeuksina kansallisessa ja kansainvälisessä lainsäädännössä. Niitä pidetään yleismaailmallisina, mikä tarkoittaa, että ne on tarkoitettu kaikille, riippumatta rodusta, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, iästä, sukupuolesta (myös naisten oikeudet), poliittisesta vakaumuksesta (tai muusta vakaumuksesta), älykkyydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä.

Jokaisella ihmisellä on kaikki nämä oikeudet, eikä ole mahdollista myöntää vain osaa niistä:

Kaikki ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia, toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa liittyviä. Kansainvälisen yhteisön on kohdeltava ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, samoin perustein ja yhtä painokkaasti.

- Wienin julistus ja toimintaohjelma, Maailman ihmisoikeuskonferenssi, 1993.



Bill of Rights (1689)Zoom
Bill of Rights (1689)

Historia

Ajatus ihmisoikeuksista sai alkunsa Länsi-Euroopan uskonnon ja filosofian ajatuksista. Nykyaikainen länsimainen ajatus ihmisoikeuksista sai alkunsa eurooppalaisen valistuksen aikana. Jotkut alkoivat 1500-luvulla ehdottaa, että jokaisella olisi uskonnollinen ja poliittinen oikeus valita uskontonsa ja johtajansa. Tällainen ajattelu oli tärkeää Englannin sisällissodassa. Sodan jälkeen filosofi John Locke väitti, että ihmisillä pitäisi olla nämä oikeudet; hän oli yksi ensimmäisistä, joka kutsui niitä "ihmisoikeuksiksi". Nämä ajatukset olivat tärkeitä myös Amerikan vallankumouksessa ja Ranskan vallankumouksessa 1700-luvulla.

John Stuart Mill oli 1800-luvulla merkittävä filosofi, joka ajatteli myös ihmisoikeuksia. Hänen mukaansa ihmisten pitäisi voida hallita omaa kehoaan ja mieltään. Hän puhui kolmesta erityisestä ajatuksesta:

Hegel oli filosofi, joka puhui vapaan tahdon ajatuksesta. Hän puhui myös siitä, mikä tekee ihmisestä vapaan: ihmisellä on oltava tietyt suhteet muihin ihmisiin, jotta hänellä olisi todellinen vapaus. Henkilön on voitava:

  • oma omaisuus
  • tehdä sopimuksia muiden ihmisten kanssa
  • antaa moraalisia lupauksia ihmisille
  • elää kenen tahansa kanssa
  • saada suojaa lakeja vastaan
  • saada äänensä kuuluviin hallituksessa



Lait

Koska ihmiset pitävät ihmisoikeuksia tärkeinä, valtiot säätävät lakeja niiden suojelemiseksi. Näiden lakien mukaan hallitukset eivät voi viedä ihmisiltä perusoikeuksia. Niillä varmistetaan, että ihmisiä, jotka vievät toisten ihmisten oikeuksia, rangaistaan.

Jotkin suuret poliittiset järjestöt ovat antaneet ihmisoikeuksia edistäviä lausuntoja. Nämä eivät ole lakeja, mutta ne vaikuttavat kuitenkin meihin. Jos ryhmät tai maat eivät noudata näitä lausuntoja, muut tuomitsevat ne (sanovat, että ne ovat erittäin huonoja), ja silloin ihmiset eivät ehkä puhu niiden kanssa, tee niiden kanssa kauppaa tai auta niitä.

Ihmisoikeuslainsäädäntö on kirjattu muun muassa perustuslakeihin. Yhdysvaltojen perustuslaki ja Ranskan perustuslaki ovat kaksi vanhinta ihmisoikeuksiin perustuvaa lakikokoelmaa.

Vuonna 1948 Yhdistyneet Kansakunnat antoi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Tämä on laajalti arvostettu asiakirja, jossa sanotaan, mitä Yhdistyneet Kansakunnat pitää ihmisoikeuksina. Se ei ole laki, mutta se on perusta, jolle kaksi tärkeää sopimusta on kirjoitettu:

Nämä ovat Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeussopimuksia: ihmisten tai maiden välisiä sopimuksia. Maat, jotka allekirjoittavat nämä kaksi sopimusta, sitoutuvat noudattamaan niitä.

Näiden julistusten ja yleissopimusten lisäksi on olemassa monia Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen tekemiä sopimuksia ja asiakirjoja. Näitä sopimuksia ja asiakirjoja kutsutaan "kansainväliseksi ihmisoikeuslainsäädännöksi".



Ranskan kansalliskokouksen 26. elokuuta 1789 hyväksymä julistus ihmisen ja kansalaisen oikeuksista.Zoom
Ranskan kansalliskokouksen 26. elokuuta 1789 hyväksymä julistus ihmisen ja kansalaisen oikeuksista.

Luettelo ihmisoikeuksista

Kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, mitkä ovat perusihmisoikeudet. On hyvin selvää, että harvat maat sallivat kaikki nämä oikeudet. On myös maita, joissa oikeudet eivät ole laittomia, mutta niiden edistämiseksi ei tehdä mitään. Seuraavassa on luettelo eräistä tunnustetuimmista oikeuksista:

Perusoikeudet

Turvallisuus

  • Turvallisuus väkivallalta (fyysiseltä, henkiseltä ja seksuaaliselta).
  • Turvapaikan hakeminen, jos jokin maa kohtelee sinua huonosti.
  • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja syyttömyys, kunnes syyllisyys on todistettu.

Yleiset elämänvapaudet

  • Oikeus saada koulutusta
  • Terveydenhuolto (sairaanhoito)
  • uskoa ja harjoittaa uskontoa, jota henkilö haluaa

Seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet

  • Oikeus avioliittoon ja perheeseen
  • Miesten ja naisten tasa-arvo; naisten oikeudet.
  • Ei pakoteta avioliittoon
  • oikeus ilmaista seksuaalinen suuntautumisensa

Poliittiset vapaudet



Väärinkäytökset

Väärinkäytöllä tarkoitetaan henkilön tai henkilöiden tahallista vahingoittamista fyysisesti, henkisesti, emotionaalisesti tai sanallisesti kerran tai useita kertoja. Ihmisoikeuksien loukkaaminen noudattaa samankaltaisia periaatteita, ja siinä otetaan huomioon myös yleismaailmalliset oikeudet. Ihmisoikeuksien loukkaaminen tapahtuu silloin, kun henkilöä loukataan tavalla, joka rikkoo (on vastoin) hänen ihmisoikeuksiaan. Ihmisoikeuksien väärinkäyttöä kutsutaan usein myös ihmisoikeusloukkaukseksi.

Esimerkkejä ihmisoikeusloukkauksista ovat:

  • Henkilön vangitseminen siksi, että hän sanoo hallituksen tekevän pahoja asioita, tai siksi, että hän on uskonnollinen tai ei-uskonnollinen.
  • Henkilön kodin vieminen, koska hän on kotoisin eri maasta.
  • Jonkin maan kansalaisen ei anneta äänestää, koska hänellä on "vääränlaisia" ominaisuuksia, kuten artikkelin yläosassa mainitaan.
  • Väkivalta jotakuta kohtaan siksi, että hänellä on uskonto (tai mikä tahansa uskonto) tai eri uskonto kuin pahoinpitelijällä.

Monet ihmiset, ryhmät ja maat pitävät ihmisoikeuksien suojelua erittäin tärkeänä. Kaikki maailmassa eivät kuitenkaan usko ihmisoikeuksiin. Jos ihmisillä, jotka eivät usko ihmisoikeuksiin, on poliittista valtaa, he voivat vahingoittaa monia ihmisiä. Vaikka näillä ihmisillä ei olisi poliittista valtaa, he voivat olla väkivaltaisia muita ihmisiä kohtaan. On monia ihmisiä, jotka työskentelevät kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien suojelemiseksi; jotkut heistä ovat hallituksen ryhmiä, ja jotkut eivät kuulu mihinkään hallitukseen. Niitä kutsutaan joskus ihmisoikeusjärjestöiksi. Amnesty International ja Human Rights Watch ovat esimerkkejä ihmisoikeusjärjestöistä.



Aiheeseen liittyvät sivut



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä ovat ihmisoikeudet?


V: Ihmisoikeudet ovat oikeuksia ja vapauksia, joita kaikilla ihmisillä pitäisi olla. Niihin kuuluvat esimerkiksi sananvapaus, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus tulla kohdelluksi tasavertaisesti rodusta, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, iästä, sukupuolesta, poliittisesta vakaumuksesta (tai muusta vakaumuksesta), älykkyydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä riippumatta.

Kysymys: Mistä ihmisoikeudet ovat peräisin?


V: Ihmisoikeudet on suojattu laillisina oikeuksina kansallisessa ja kansainvälisessä lainsäädännössä. Ihmisoikeuksia koskevat ajatukset hahmoteltiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (UDHR) 1 artiklassa.

K: Ovatko ihmisoikeudet yleismaailmallisia?


V: Kyllä. Ihmisoikeudet on tarkoitettu kaikille - niitä on kohdeltava maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti samalla tavalla ja samalla painotuksella.

K: Onko mahdollista myöntää vain joitakin ihmisoikeuksia?


V: Ei. Jokaisella ihmisellä on kaikki nämä ihmisoikeudet - niitä ei voi jakaa tai myöntää valikoivasti.

K: Miten voimme varmistaa, että kaikki ovat tietoisia ihmisoikeuksistaan?


V: On tärkeää valistaa ihmisiä perusihmisoikeuksistaan, jotta he tietävät, mihin heillä on oikeus ja miten he voivat tarvittaessa suojella niitä. Tämä voidaan tehdä hallitusten tai kansalaisjärjestöjen kampanjoilla sekä tiedotusvälineiden, kuten televisio- ja radio-ohjelmien tai verkkoartikkelien ja -videoiden, kautta.

Kysymys: Mitä tarkoittaa se, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia?


V: Jakamattomuus tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisoikeuksia on kunnioitettava yhdessä - kenelläkään ei pitäisi olla enemmän tai vähemmän oikeuksia kuin toisella ihmisellä, kun on kyse hänen kansainvälisen oikeuden mukaisista perusoikeuksistaan. Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen oikeus näihin suojiin riippumatta siitä, keitä he ovat tai mistä he tulevat.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3