Susan Brownmiller (s. 15. helmikuuta 1935) on yhdysvaltalainen radikaalifeministi, toimittaja ja aktivisti. Hänet tunnetaan parhaiten raiskausta, sukupuolivaltaa ja väkivaltaa käsittelevästä uraauurtavasta teoksestaan Against Our Will: Men, Women, and Rape (Miehet, naiset ja raiskaus) (1975). Brownmillerin keskeinen väite on, että raiskausta ovat historiallisesti määritelleet ja käyttäneet miehet ja että raiskaus toimii poliittisena välineenä, jonka avulla miehet ylläpitävät valta-asemaansa ja levittävät pelkoa naisten keskuuteen. Hänen mukaansa tästä valtarakenteesta hyötyvät laajemmat sosiaaliset rakenteet, eivät vain yksittäiset tekijät.
Aktivismi ja järjestötyö
Brownmiller osallistui aktiivisesti kansalaisoikeusliikkeeseen 1960-luvulla: hän liittyi CORE:n jäseneksi istumaliikkeen aikana ja osallistui vapaaehtoisena Freedom Summeriin vuonna 1964. Ensimmäisen kerran hän oli mukana naisten vapautusliikkeessä New Yorkissa vuonna 1968 ja liittyi juuri perustetun New York Radical Women -järjestön tietoisuutta lisäävään ryhmään. Vuonna 1970 hän koordinoi Ladies' Home Journal -lehden vastaisen istumalakon, ja 1979 hän oli mukana perustamassa Women Against Pornography -järjestöä, joka vaikutti kiivaasti pornografian ja sukupuoliroolien kritiikkiin toisessa aallossa.
Keskeiset teokset ja kirjoitustyö
Brownmiller on yhdistänyt toimittajan koulutuksensa ja aktivisminsa kirjatöihin ja julkiseen puheeseen. Hän aloitti Against Our Will -kirjan kirjoittamisen New Yorkin radikaalien feministien raiskausta käsittelevän puheensorin jälkeen vuonna 1971. Teos nosti laajasti esiin raiskauksen yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet ja vaikutti siihen, että aiheesta alettiin puhua julkisesti eri tavoin kuin aiemmin.
- Against Our Will: Men, Women, and Rape (1975) — teoksen vaikutus ulottui akateemisesta keskustelusta käytännön tukipalveluihin ja lainsäädännön uudistuksiin, ja se käynnisti laajan julkisen keskustelun raiskauksesta ja seksuaalisesta väkivallasta.
- In Our Time: Memoir of a Revolution (1999) — omakohtainen muistelmateos, jossa Brownmiller käsittelee toisen aallon radikaalin feminismin historiaa ja omaa rooliaan liikkeessä.
Vaikutus, seuraukset ja kritiikki
Brownmillerin kirjoitus muutti monen mielikuvaa raiskauksesta rikoksen sijaan osana laajempaa yhteiskunnallista valtarakennetta ja innosti perustamaan tukikeskuksia, kriisipuhelimia sekä vaikuttamaan rikosoikeudelliseen käytäntöön ja koulutukseen. Hänen työnsä auttoi myös nostamaan raiskausuhreille suunnatun tuen ja tietoisuuden osaksi feminististä agendaa.
Samaan aikaan Brownmillerin teesit ovat herättäneet kiivasta keskustelua ja kritiikkiä. Kritisoijat ovat muun muassa pitäneet hänen esitystään miehistä liian yleistävänä ja essentialistisena sekä huomauttaneet, ettei teoksessa käsitelty riittävästi rotu-, luokka- ja seksuaalisuuseroja (eli intersectional-näkökulmaa). Myös pornografian vastaisen liikkeen menetelmät ja ilmaisu ovat jakaneet feministista kenttää.
Akateeminen työ ja myöhemmät tehtävät
Brownmiller on jatkanut kirjoittamista ja julkista esiintymistä feministisissä kysymyksissä vuosikymmenten ajan. Hän on myös toiminut opettajana ja luennoitsijana; vuodesta 2005 lähtien hän on ollut New Yorkin Pace-yliopiston nais- ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori[1].
Perintö
Susan Brownmillerin työ on osa laajempaa toisen aallon feminististä perintöä: hänen kirjoituksensa avasivat keskusteluyhteyksiä, joita käsitellään edelleen kasvatuksessa, lainvalvonnassa, terapiassa ja yhteiskunnallisessa aktivismissa. Vaikka hänen ajatuksensa ovat jatkaneet keskustelua ja herättäneet myös vastareaktioita, Against Our Will on edelleen usein mainittu teos raiskaus- ja sukupuolivaltakysymysten historiassa ja feministisessä kirjallisuudessa.