Turkin tuomareiden ja syyttäjien puhdistukset 2014–2016

Katso kattava analyysi Turkin tuomareiden ja syyttäjien massapoistuksista 2014–2016: korruptiotutkimukset, 2016 vallankaappaus ja oikeuslaitoksen seuraukset.

Tekijä: Leandro Alegsa

Vuosien 2014–2016 Turkin oikeuslaitoksen puhdistukset olivat Turkin oikeuslaitoksen toimijoihin kohdistuneita irtisanomisia, siirtoja ja pidätyksiä, jotka toteutettiin osittain tammikuussa 2014 ja laajemmin heinä–elokuussa 2016 Recep Tayyip Erdoğanin presidenttikaudella. Tammikuussa 2014 noin 120 tuomaria ja syyttäjää siirrettiin uudelleen suuren korruptiotutkimuksen seurauksena, ja 16. heinäkuuta 2016 välittömästi Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen yli 2 745 tuomaria ja syyttäjää erotettiin tai asetettiin virkavapauteen.

Tausta

Syksystä 2013 alkaneessa laajassa korruptiotutkimuksessa paljastui väitteitä ministereitä ja virkamiehiä kohtaan; hallituksen kannattajat kuvasivat tutkintaa vallankaappausyritykseksi oikeuslaitoksen ja poliisin sisällä, kun taas kriitikot pitivät tutkintaa laillisena korruption paljastamisena. Tammikuun 2014 toimet nähtiin vastatoimina, joiden seurauksena useita tutkijoita, tuomareita ja syyttäjiä siirrettiin tehtävistään.

Keskeinen vaihe: heinä–elokuu 2016

16. heinäkuuta 2016 tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin hallitus julisti poikkeustilan (state of emergency) ja alkoi nopeasti puhdistuksia useilla valtion sektoreilla. Oikeuslaitoksen osalta tehtiin laajoja irtisanomisia, pidätyksiä ja virkavapautuksia. Monet toimet perusteltiin yritykseen osallistuneiden tai sitä tukevien verkostojen, erityisesti Fethullah Gülenin johtaman liikkeen (turk. FETÖ), jäsenten poistamisella julkisesta palvelusta.

Toimenpiteiden laatu ja oikeudellinen perusta

Useat toimet toteutettiin kiireellisillä asetuksilla (turk. Kanun Hükmünde Kararname, KHK) poikkeustilan turvin. Toimet sisälsivät muun muassa:

  • välittömät erottamiset ja virkavapautukset tuomareilta ja syyttäjiltä;
  • pidätykset ja tutkinnat suurta määrää oikeuslaitoksen työntekijöitä vastaan;
  • tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestelyt ja henkilöiden siirrot muihin tehtäviin.
Näitä toimenpiteitä on hallituksen mukaan tarvittu turvallisuuden palauttamiseksi ja vakavien rikosten estämiseksi. Kritikot ovat kuitenkin korostaneet, että kiireelliset asetukset ja laajat erottamiset heikensivät tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeusturvaa.

Vaikutukset ja mittakaava

Puhdistukset kohdistuivat ensisijaisesti tuomareihin ja syyttäjiin, mutta laajemmin myös poliisiin, armeijan upseereihin, opettajiin, akateemikkoihin ja muihin julkisen sektorin työntekijöihin. Vaikka tarkat luvut vaihtelevat lähteittäin, on selvää, että kyse oli poikkeuksellisen laajamittaisesta muutoksesta oikeuslaitoksessa ja julkisessa hallinnossa. Esimerkiksi 16.7.2016 tehdyssä toimenpiteessä mainittu 2 745 tuomarin ja syyttäjän erottaminen kuvastaa toimien suuruutta juuri tuona ajankohtana.

Kansainvälinen ja kotimainen kritiikki

Toimet herättivät laajaa kritiikkiä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. YK:n ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), Euroopan neuvosto ja EU sekä useat kansalaisjärjestöt nostivat esiin huolen oikeudellisista takeista, mielivaltaisista tutkintamenettelyistä, kiinnijääneiden oikeudesta puolustautua ja riippumattoman tuomioistuinjärjestelmän tilasta. Monet tutkijat ja puolustajat ovat myös raportoineet kurinpitotoimien vaikuttaneen oikeudenkäyntien laatuun ja lainkäytön ennakoitavuuteen.

Pitkän aikavälin seuraukset

Puhdistuksilla oli merkittäviä vaikutuksia oikeuslaitoksen toimintaan, tuomareiden ja syyttäjien urapolkuun sekä yleiseen luottamukseen oikeusjärjestelmää kohtaan. Oikeuslaitoksen henkilöstön nopea vaihtuvuus, kokeneiden tuomareiden poistuminen ja pelko kostotoimista ovat useiden arvioiden mukaan heikentäneet riippumattomuutta. Samalla hallitus on puolustanut toimia välttämättöminä maan turvallisuuden ja järjestyksen turvaamiseksi epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen.

Seuranta ja oikeusprosessit

Joissain tapauksissa irtisanottuja tai pidätettyjä on myöhemmin päästetty vapaaksi, osaa vastaan on nostettu syytteitä ja osassa tapauk­sissa on aloitettu oikeudenkäyntejä. Kansainvälisellä tasolla tapaukset ovat johtaneet myös valituksiin eri ihmisoikeustuomioistuimiin ja poliittiseen paineeseen Turkin hallitusta kohtaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosien 2014–2016 puhdistukset muovasivat voimakkaasti Turkin oikeuslaitosta ja julkista hallintoa: ne olivat laajoja, kiistanalaisia ja niillä oli sekä turvallisuuspoliittisia että oikeusvaltiollisia vaikutuksia, joiden seuraukset näkyvät edelleen.

Aiheeseen liittyvät sivut

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3