Turkin vallankaappausyritys 2016: syyt, kulku ja seuraukset
Syväluotaava katsaus Turkin 15.7.2016 vallankaappausyritykseen: syyt, vaiheet ja seuraukset — ihmishenkien menetys, pidätykset, laajat puhdistukset ja kansainväliset vaikutukset.
Turkissa tehtiin vallankaappausyritys 15. heinäkuuta 2016, kun joukko ihmisiä yritti ottaa vallan haltuunsa hallituksen, koska he olivat eri mieltä siitä, miten presidentti Recep Tayyip Erdoğan johtaa maata. Uskotaan, että suurin osa näistä ihmisistä kuului Turkin armeijaan. Yli 100 ihmistä sai surmansa ja yli 1 000 loukkaantui. Tuhansia sotilaita pidätettiin, koska he liittyivät kapinaan tai muista syistä. Sadat pakenivat Kreikkaan tai muihin ulkomaihin. Tuhansia opettajia, tuomareita ja muita valtion työntekijöitä erotettiin Turkin vuoden 2016 puhdistuksissa.
Syyt
Vallankaappausyrityksen taustoista on keskusteltu laajasti. Turkin hallituksen mukaan yritys järjestettiin Fethullah Gülenin liikkeeseen liitetyltä taholta, jota viranomaiset syyttivät vuosien mittaan valtion rakenteiden infiltraatiosta. Gülen itse asuu tuolloin Yhdysvalloissa ja kiisti osallisuuden. Taustalla olivat myös pidempiaikaiset poliittiset jännitteet: erimielisyydet presidentin suuntaan, oikeuslaitoksen ja median kriisit, sekä puolueen ja armeijan suhteen muuttuneet dynamiikat. Armeijalla on Turkin historiassa ollut merkittävä rooli politiikassa, ja maassa on aiemmin toteutettu useita vallankumouksia ja vallankaappauksia, mikä vaikutti tapahtumien kontekstiin.
Kulku
Yön aikana 15.–16. heinäkuuta joukko Turkin armeijan osia otti käyttöön sotilasajoneuvoja, jalkaväkeä ja ilmavoimien kalustoa useilla paikkakunnilla, erityisesti Istanbulissa ja Ankarassa. Silminnäkijäraporttien mukaan yksi keskeisistä hetkistä oli panssariajoneuvojen sulkeminen Bosporinsillalle sekä ilmaherruudelle pyrkiminen. Parlamenttitaloa pommitettiin ja useita rakennuksia vaurioitui. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli lomalla, mutta sai yhteyden médiaan ja kehotti kansalaisia vastustamaan vallankaappausta; suuria kansanjoukkoja nousi kaduille estämään sotilaiden etenemisen. Vallankaappausjulistuksen tekijät käyttivät nimeä "Peace at Home Council" (tur. Yurtseverlik neuvosto) – yritys kuitenkin epäonnistui, kun monet armeijan yksiköt eivät tukeneet kapinaa ja kansalainen vastarinta yhdistyi lojaalien viranomaisten toimintaan.
Välittömät seuraukset
- Viranomaisten koulutusten ja joukkojen puhdistukset: tuhansia sotilaita ja siviilityöntekijöitä pidätettiin tai erotettiin palveluksesta.
- Hätätilan julistaminen: Turkin hallitus julisti hätätilan (state of emergency) turvallisuustoimien laajentamiseksi ja poikkeuslakeihin turvautumiseen.
- Median ja oppilaitosten sulkemiset: useita medioita, yliopistoja ja muita järjestöjä suljettiin, ja kymmeniä journalisteja, opettajia ja oikeusviranomaisia erotettiin tai pidätettiin.
- Kansainvälinen reaktio: suurin osa länsimaista tuomitsi vallankaappausyrityksen ja ilmaisi tukensa demokraattisesti valitulle hallitukselle, mutta myöhemmin useat valtiot ja ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Turkin laajamittaisia puhdistustoimia ja oikeusprosessien laillisuutta.
Pidemmät vaikutukset
Vallankaappausyrityksellä oli pitkäkestoisia poliittisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia:
- Oikeuslaitoksen ja hallinnon muutokset: Hallinto toteutti laajoja viranomais-, tuomioistuinkunta- ja yliopistoremontteja, joiden seurauksena valtion rakenteet muuttuivat ja monia virkamiehiä erotettiin tai vaihdettiin.
- Poliittinen vallankeskitys: Vuoden 2017 perustuslaillinen uudistus vahvisti presidentin valtaa ja muutti Turkin hallintojärjestelmää parlamentaarisesta järjestelmästä vahvempaan presidenttijohtoiseen järjestelmään, mikä häivensi vallanjaon periaatteita.
- Ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymykset: Kansainväliset järjestöt ovat raportoineet massapidätyksistä, oikeudenkäyntien viivästymisestä ja rajoitetuista oikeusturvakeinoista. Tilanne aiheutti huolta sananvapaudesta, kriitikoiden kohtelusta ja riippumattoman median asemasta.
- Talousvaikutukset: Lyhyellä aikavälillä tapahtumat heikensivät sijoittajien luottamusta, aiheuttivat paikallista taloudellista epävarmuutta ja vaikuttivat muun muassa turismiin. Pitkällä aikavälillä poliittinen ilmapiiri ja ulkosuhteet ovat muokanneet talouspoliittisia valintoja.
- Kansainväliset suhteet: Suhteet EU:hun, Yhdysvaltoihin ja muihin kumppaneihin kiristyivät osin purkujen ja oikeudellisten vaatimusten vuoksi, esimerkiksi Turkin vaatimukset Fethullah Gülenin luovuttamisesta herättivät laajaa keskustelua.
Oikeudenkäynnit ja muisti
Seuraavina vuosina Turkin oikeuslaitos käsitteli laajaa joukkoa kavallusoikeudenkäyntejä, joissa monet syytetyistä saivat pitkiä vankeusrangaistuksia. Julkiseen tilaan syntyi myös muistaminen ja monumentit niille, jotka kuolivat vastustaessaan kapinaa; esimerkiksi minkä tahansa sillan tai paikan nimeäminen saattoi muuttua osaksi muistamista ja kansallista narratiivia.
Loppumuisti
Vallankaappausyritys 15. heinäkuuta 2016 jäi Turkin lähihistorian merkittäväksi käännekohdaksi. Se vaikutti paitsi välittömiin turvallisuus- ja oikeustoimiin myös laajempiin poliittisiin rakenteisiin, kansalaisyhteiskuntaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Tapahtuman tulkinnat ja sen seuraukset ovat edelleen keskustelun kohteena sekä Turkin sisällä että kansainvälisesti.
Etsiä