Uuden-Kaledonian itsenäisyyskansanäänestys 4. lokakuuta 2020 – tulos ja tausta
Uuden-Kaledonian itsenäisyyskansanäänestys 4.10.2020: tulos 53,26% hylkäsi itsenäisyyden, äänestysprosentti 85,64 — tausta, Nouméan-sopimuksen merkitys ja vaikutukset.
Uudessa-Kaledoniassa järjestettiin itsenäisyyskansanäänestys 4. lokakuuta 2020. Äänestyksessä itsenäisyyttä vastustaneet voittivat 53,26 prosentilla äänistä, kun itsenäisyyden kannalle äänesti 46,74 prosenttia. Äänestysprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 85,64 prosenttia. Tulos merkitsi sitä, että Uusi-Kaledonia säilytti asemansa Ranskan merentakaisena yhteisönä ja että itsenäisyys ei toteutunut tässä vaiheessa.
Äänestyksen taustalla on vuoden 1998 Nouméan sopimus, jossa sovittiin asteittaisesta valtaoikeuksien siirrosta ja mahdollisuudesta järjestää enintään kolme kansanäänestystä itsenäisyydestä: ensimmäinen vuonna 2018 ja kaksi muuta vuosina 2020 ja 2022, mikäli edelliset eivät johtaneet itsenäisyyteen. Toisen kansanäänestyksen järjestämisestä päätti Uuden-Kaledonian kongressi: vaatimuksen uuden äänestyksen järjestämisestä esitti vähintään kolmasosa kongressin jäsenistä, minkä seurauksena äänestys pidettiin lokakuussa 2020. Ensimmäinen kansanäänestys pidettiin marraskuussa 2018, ja silloin itsenäisyys hylättiin äänin noin 57–43 prosenttia.
Äänioikeus oli rajattu erilliselle, Nouméa-sopimuksen mukaiselle äänioikeuslistalle, johon kuului pääasiassa pitkäaikaisia asukkaita. Tämä erikoisjärjestely herätti keskustelua paikallisesti ja Ranskassa, koska äänioikeuskelpoisuus poikkesi tavanomaisesta kansallisesta äänioikeudesta. Poliittinen jakautuminen Uudessa-Kaledoniassa pohjautuu pitkälti etniseen ja historiallisten taustojen eroon: alkuperäiskansa kanakit ovat perinteisesti kannattaneet itsenäisyyttä, kun taas merkittävä osa Ranskaan suuntautuneista asukkaista on vastustanut sitä.
Vuonna 2019 useat kongressin jäsenet ja eri puolueet vaativat uuden kansanäänestyksen järjestämistä. Näitä olivat muun muassa Caledonian Unionin, Future with Confidence -puolueen, Kanakien ja sosialistisen kansallisen vapautusrintaman (FLNKS) sekä Kansallisen itsenäisyysliiton jäsenet. Puolueiden ja liikkeiden väliset poliittiset erot heijastavat laajempaa jakautumista itsenäisyyden kannattajien ja unionistien välillä.
Tuloksen jälkeen Ranskan keskushallinto ja paikalliset johtajat korostivat tarvetta jatkaa poliittista vuoropuhelua, taloudellista kehitystä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä alueella. Nouméan sopimuksen mukaisesti kolmas ja samaan prosessiin kuuluva mahdollinen kansanäänestys oli edelleen avoinna vuodelle 2022, mikäli osapuolet niin päättäisivät ja edellytykset täyttyisivät.
Merkitys lyhyesti:
- Äänestystulos (53,26 % vastaan, 46,74 % puolesta) piti Uuden-Kaledonian Ranskan osana.
- Korkea äänestysprosentti (85,64 %) kuvasi suurta kansalaisten kiinnostusta ja jakautuneisuutta asiassa.
- Nouméan sopimus salli enintään kolme referendumia (2018, 2020, 2022) ja määritteli äänioikeuden erityisjärjestelyin.
- Tulos ei poistanut poliittista jännitettä; jatkokeskustelut itsenäisyys- ja kehityskysymyksistä jatkuivat.
Etsiä