Berimbau – brasilialainen yksijousinen lyömäsoitin ja capoeiran rytmi

Berimbau, brasilialainen yksijousinen lyömäsoitin – capoeiran rytmi, afrikkalaiset juuret, soiton ääni ja vaikutus capoeiristin liikkeeseen.

Berimbau (portugalinkielinen ääntäminen: [beɾĩˈbaw]) on Brasiliasta peräisin oleva yksijousinen lyömäsoitin, soittojousi. Alun perin Afrikasta, jossa vastaavia soittimia on ollut eri nimiin kutsuttuina, berimbau tuotiin Brasiliaan afrikkalaisten orjien ja heidän jälkeläistensä mukana. Instrumentti on sittemmin tullut erottamattomaksi osaksi afrobrasilialaisen kamppailulajin capoeiran harjoittamista: berimbau johtaa capoeiristien liikettä rodassa — mitä nopeammin berimbau soi, sitä nopeammin capoeirista liikkuu pelissä.

Historia ja kulttuurinen tausta

Berimbau juontaa juurensa afrikkalaisiin yksijousisiin soittimiin, jotka kulkeutuivat Brasiliaan transatlanttisen orjakaupan myötä. Brasilian eri alueilla berimbau kehittyi ja mukautui paikallisiin musiikillisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin. Capoeiran yhteydessä berimbau ei ole pelkkä soitin vaan myös viestintäväline ja seremoniallinen esine: sen rytmi määrää pelin luonteen, kutsuu pelaajia (jogadores) tulemaan kehään (roda) ja toimii yhtenä capoeiran perinteiden kantajista.

Rakenne ja osat

• verga — pitkä, joustava puukeppi (yleensä bambua tai muuta kevyttä puuta), joka muodostaa soittimen rungon.
• arame — metallilanka tai -kieli, joka kiristetään vergaan kierretyksi jousilangan kaltaiseksi kieleksi.
• cabaça — puolikas kurpitsasta tai muusta ontosta kasvista tehty resonaattori, joka kiinnitetään vergan keskiosaan ja vahvistaa ääntä.
• dobrão (tai joissain piireissä pedra) — pieni metallinen kolikko, muna tai kivi, jolla painetaan aramea ja muutetaan sävyä/pitchiä.
• baqueta — ohut kepin kaltainen kapula, jolla aramea lyödään.
• caxixi — pienehkö rytminen räsäri (kopallinen kore), jota pidetään usein vasemmassa kädessä ja joka lisää äänen tekstuuria.

Soittotekniikka ja äänimaailma

Berimbau tuottaa muutamaa eri ääntä, joita soittaja vaihtaa liikkeellä ja paineella. Perustekniikkaan kuuluvat:

• avoin ääni (ilmaiseva, kirkas sointu),
• matala, vaimennettu ääni, jota saadaan painamalla dobrão lähelle rintakehää tai aramea vasten,
• rajaääniä ja äänillisiä nyansseja, joita tuovat caxixi ja erilaiset isku- ja vaimennustekniikat.

Capoeirassa berimbau voi olla eri kokoisia ja eri sävyisiä: yleisiä ovat gunga (matalin, johtava), medio (keskisävyinen) ja viola (korkein, koristeellisempi). Usein rodan rytmin muodostaa kolme berimbaua soittimien yhdistelmänä.

Toques — rytmit ja niiden merkitykset

Capoeirassa on lukuisia toques eli rituaalisia rytmikuviota, joilla on omat luonteensa ja tarkoituksensa. Esimerkkejä tunnetuista toques-tyypeistä ovat muun muassa Angola (hidas, taktinen ja matala), São Bento Grande (voimakkaampi ja nopeampi) ja erilaiset samba-, ladain- ja tanssirytmit. Toque määrää, millaisen pelin capoeiristit pelaavat: hitaassa toquessa painotetaan lähellä tapahtuvaa tunnustelua ja leikillisyyttä, nopeissa taas näyttäviä akrobaattisia liikkeitä ja kovempaa tempoa.

Berimbau capoeirassa

Rodassa berimbau toimii sekä musiikin johtajana että pelin säännönlaatijana. Soittaja (yleensä yksi tai muutama mestareista) aloittaa yleensä soittamalla tervehdyksiä ja päättää rodan lopettamiseen. Rytmin muutokset voivat kutsua uusia pelaajia, muuttaa pelin tyyliä tai viestiä vaaran ja varautumisen tarpeesta.

Viritys ja hoito

Berimbau viritetään ja säädetään sekä aramen kiristämisellä että dobrãon tai kiven asennolla. Resonaattorin eli cabaçan paikkaa ja kokoa muuttamalla saadaan erilaisia äänenväriä. Instrumentti on herkkä sääolosuhteille: puu ja kurpitsa saattavat halkeilla, joten soinimen säilytykseen ja kosteudensuojaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tarvittaessa arame vaihdetaan ja cabaça korjataan tai uusi hyödynnetään.

Kulttuurinen merkitys ja nykykäyttö

Berimbau on capoeiran lisäksi noussut laajempaan näkyvyyteen brasilialaisessa kansanmusiikissa ja maailmanmusiikin kentillä. Se on symboli afrobrasilialaiselle kulttuuriperinnölle ja toimii usein seremonioissa, opetuksessa sekä kansainvälisissä esityksissä. Monissa kouluissa ja capoeira-ryhmissä berimbau-opetus kuuluu nuorten ja aikuisten perusohjelmaan.

Perusvinkit aloittelijalle

• Opettele ensin oikea ote: baqueta oikeassa kädessä, dobrão vasemmassa ja cabaça vartaloa vasten.
• Harjoittele perusrytmejä hitaasti ennen nopeuttamista.
• Kuuntele kokeneempia soittajia ja opiskele capoeiran toques-perinnettä, sillä rytmi ja soittotapa liittyvät kiinteästi pelin tapoihin.

Berimbau on yksinkertaisesta ulkonäöstään huolimatta rikas soittoväline, joka yhdistää teknisen soittotaidon, rytmisen tunteen ja syvän kulttuurisen merkityksen. Sen ääni elää capoeiran liikkeitä ja palauttaa yhteyden laajempiin afrobrasilialaisiin perinteisiin.

Hae kirjaimella