Muhammad Qudrat-i-Khuda — Bangladeshin orgaaninen kemisti ja tiedevaikuttaja
Muhammad Qudrat-i-Khuda (bengali: মুহম্মদ কুদরাত-ই-খুদা, FPAS, SI) oli bangladeshilainen orgaaninen kemisti, kasvatustieteilijä ja kirjailija. Hän perusti Bangladeshin tieteellisen ja teollisen tutkimuksen neuvoston. Vuosina 1969-1972 Khuda toimi Pakistanin tiedeakatemian puheenjohtajana.
Bangladeshin hallitus myönsi hänelle Ekushey Padak -palkinnon vuonna 1976 hänen panoksestaan maan koulutukseen ja Bangladeshin hallitus myönsi hänelle itsenäisyyspäivän palkinnon vuonna 1986 (postuumisti) hänen panoksestaan tieteen ja teknologian alalla.
Tausta ja koulutus
Muhammad Qudrat-i-Khuda oli monipuolinen tiedemies, joka yhdisti perustutkimuksen ja sovelletun kemian teolliseen kehitykseen. Hän sai perus- ja jatkokoulutuksensa kemian alalta ja omaksui laajan tietopohjan orgaanisesta kemiasta sekä luonnontuotteiden kemian tutkimuksesta. Koulutuksensa ja uransa kautta hän korosti tiedeyhteisön merkitystä paikallisen teollisuuden ja koulutuksen edistämisessä.
Tieteellinen työ ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Khudan tutkimus keskittyi erityisesti orgaaniseen kemiaan ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen. Hän kehitti ja sovelsi kemiallisia menetelmiä, joilla pyrittiin muuttamaan paikalliset raaka-aineet, kuten kasvimateriaalit ja kuituraaka-aineet, teollisesti hyödynnettäviksi. Hänen työnsä kattoi mm. selluloosan ja kuitujen kemian, luonnonlääkkeiden kemiallisten komponenttien eristämisen sekä uusien, paikallisille resursseille soveltuvien prosessien kehittämisen.
Kenttätyön ja laboratoriotutkimuksen lisäksi Khuda vaikutti vahvasti tutkimuspolitiikkaan: hän perusti kansallisen tieteellisen ja teollisen tutkimusneuvoston (British tai Bangladesh Council of Scientific and Industrial Research -tyyppinen organisaatio), jonka tavoitteena oli yhdistää tutkimus ja teollinen soveltaminen sekä tukea teollisuuden teknologista kehitystä. Hän toimi myös eri akateemisissa ja hallinnollisissa tehtävissä edistäen tieteen infrastruktuuria ja tutkimusyhteistyötä.
Koulutus, kirjoitustyö ja tiedepopularisointi
Khuda oli aktiivinen kirjoittaja ja kasvattaja: hän kirjoitti sekä tieteellisiä artikkeleita että oppikirjoja ja popularisoivia teoksia, joiden avulla pyrki tekemään tieteen saavutettavaksi laajemmalle yleisölle. Erityisen arvostettua oli hänen työskentelynsä tiedeviestinnässä ja koulutuksen kehittämisessä, jossa hän kannatti tieteellisen ajattelun ja käytännön taitojen yhdistämistä perus- ja ammatillisessa koulutuksessa.
Palkinnot, tunnustus ja perintö
Kudrat-i-Khudan merkittävät ansiot tunnustettiin useilla palkinnoilla, joista mainittakoon Ekushey Padak (1976) koulutuksen alalta sekä Bangladeshin myöntämä itsenäisyyspäivän palkinto (postuumisti 1986) tieteelle ja teknologialle tehdystä pitkästä työstä. Hänen perustamansa tutkimusorganisaatiot ja kehittämänsä käytännön sovellukset ovat vaikuttaneet maan teolliseen kehitykseen ja tieteelliseen kapasiteettiin vielä vuosikymmenten jälkeen.
Khudan perintö näkyy myös siinä, että hän edisti paikallisten luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, tuki tutkijakoulutusta ja vaikutti siihen, että tiede ja teknologia liitetään osaksi kansallista kehityspolitiikkaa. Monet tutkijat ja instituutiot ovat saaneet vaikutteita hänen työstään, ja hänen saavutuksensa muistetaan sekä akateemisissa piireissä että laajemmin yhteiskunnassa.
Kirjallinen tuotanto
Khuda julkaisi sekä tieteellisiä artikkeleita että oppi- ja tietoiskutekstejä, jotka käsittelivät orgaanista kemiaa, luonnontuotteiden kemiaa sekä tieteen ja teknologian soveltamista yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Hänen kirjoituksensa edistivät tiedeymmärrystä ja tarjosivat käytännönläheisiä ratkaisuja teollisuuden ja koulutuksen kehittämiseen.
Khudan elämäntyö yhdistää tutkimuksen, koulutuksen ja kansallisen kehittämisen. Hänen panoksensa Bangladeshin tiede- ja teknologiakenttään on edelleen arvostettu ja toimii perustana monelle nykyiselle aloitteelle.
Varhainen elämä
Khuda syntyi Margramin kylässä, Birbhumin piirikunnassa, Bengalin puheenjohtajavaltiossa, Brittiläisessä Intiassa (nykyinen Intia). Hän suoritti ylioppilastutkinnon Kalkutan Madrasassa vuonna 1918 ensimmäisellä luokalla. Vuonna 1924 hän suoritti kemian maisterin tutkinnon Presidency Collegessa, Kalkutassa. Myöhemmin hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Vuonna 1929 hän väitteli fysiikan tohtoriksi kyseisestä instituutista.
Works
Khuda oli erikoistunut orgaanisen kemian alaan. Hän tutki yrttejä, juuttia, suolaa, puuhiiltä, maaperää ja mineraaleja. Hän poimi paikallisista puista ja kasveista biokemiallisia elementtejä, joita voidaan käyttää lääketieteellisiin tarkoituksiin. Khudalla ja hänen työtovereillaan oli patentti 18 tieteelliseen keksintöön. Yksi hänen merkittävimmistä keksinnöistään oli Partexin valmistus juuttipuikosta. Muita Khudan merkittäviä tieteellisiä keksintöjä olivat mallasetikan valmistus sokeriruo'on ja melassin mehusta, raionin valmistus juutista ja juuttipuikoista sekä paperin valmistus juutista.
Julkaisut
- Bigganer Saras Kahini (Mielenkiintoinen tieteen historia)
- Bigganer Vichitra Kahini (Tieteen ihmeellinen historia)
- Bigganer Suchana (Tieteen alkuperä)
- Jaiba Rasayan (Orgaaninen kemia) - neljä nidettä.
- Purba Pakistaner Shilpa Sambhabana (Itä-Pakistanin teollinen potentiaali).
- Paramanu Parichiti (Johdatus atomiin)
- Bigganer Pahela Katha (Tieteen ensimmäinen sana)
- Pabitra Quraner Puti Kotha O Angari Jaoyara (Koraanin ja Angari Jaoyaran pyhät sanonnat)
Palkinnot
- 1976: Ekushey Padak, jonka Bangladeshin hallitus on myöntänyt koulutuksen alalla.
- 1986: Bangladeshin hallituksen myöntämä itsenäisyyspäivän palkinto (postuumisti) tieteen ja teknologian alalla.