Niger–Kongon kielten perhe: Afrikan laajin kieliryhmä (suahili, joruba)

Tutustu Niger–Kongon kielten perheeseen: Afrikan laajimpiin kuuluvat suahili, joruba, igbo ja muut — historia, rakenne, substantiiviluokat ja puhujamäärät.

Niger-kongon kielet muodostavat laajan kieliperheen, jota puhutaan pääosin Afrikan eteläosissa eli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella. Kielellisen monimuotoisuutensa vuoksi se on yksi maailman laajimmista kieliperheistä, kun mitataan siihen kuuluvien erillisten kielten määrää. Monille niger‑kongon kielille on tyypillistä substantiiviluokkajärjestelmän käyttö ja laaja taivutus- ja sopimusjärjestelmä.

Perhe kattaa suuria kieliryhmiä ja kymmeniä tai satoja eri kieliä lännestä itään ja pohjoisesta etelään: Länsi‑Afrikasta (esim. joitakin Atlantin rannikolla puhuttavia kieliä) Keski‑Afrikan kautta Itä‑Afrikkaan ja aina eteläisiin maihin saakka. Erityisesti bantoidiryhmän laajamittainen leviäminen (ns. bantuvaellus) selittää monien kielten nykyisen laajan maantieteellisen levikin.

Usein mainittuja laajimmin äidinkielenään puhuttuja niger‑kongon kieliä ovat Äidinkieleltään laajalti puhuttavat joruba, igbo, fula (tunnetaan myös nimillä fulfulde/peul) ja shona. Kokonaispuhujamäärällä mitattuna eniten puhuttuna kielenä niger‑kongon kieliryhmässä on kuitenkin swahili, koska swahili toimii laajasti lingua francana ja toisena kielenä useissa itäisen Afrikan maissa.

Rakenteellisia piirteitä

• Substantiiviluokat: Monilla niger‑kongon kielillä on luokkajärjestelmä, jossa substantiiveilla on prefiksi- tai sukujärjestelmä, joka vaikuttaa adjektiivien, pronominien ja verbien kongruenssiin.
• Tonusysteemi: Monet kielet käyttävät sävelkorkeutta eli tonaalisuutta erottamaan merkityksiä sekä sanatasolla että lauseessa.
• Verbien morfologia: Verbit voivat olla agglutinoivia ja ilmaista aikaa, tapaa, aspektia ja subjektin/objektin persoonaa erilaisten etuliitteiden, liitteiden tai partikkelien avulla.
• Sananjärjestys: SVO (subjekti–verbi–objekti) on yleinen perusjärjestys monissa niger‑kongon kielissä, vaikka variaatiota esiintyy.

Luokittelu ja haarat

Niger‑kongon sisäinen luokittelu on monimutkainen ja osin kiistanalainen. Yleisiä suurempia haaroja ovat esimerkiksi:

• Atlantic (mukaan lukien fula/fulfulde)
• Mande (joissain luokituksissa erillinen ryhmä; sen asema niger‑congossa vaihtelee tutkimuksissa)
• Volta‑Congo, jonka sisällä ovat muun muassa Kwa-, Gur- ja Benue‑Congo‑ryhmät
• Bantoid, josta kehittyivät bantu‑kielet (laaja Bantu‑haara kattaa suuren osan Itä‑ ja Etelä‑Afrikan kielistä)
• Kordofanian (Lounais‑Sudanin kielelliset ryhmät)

Käyttö ja merkitys

Monet niger‑kongon kielet ovat kansallisia tai alueellisia kieliä, ja niitä käytetään sekä arjen että virallisemmissa yhteyksissä, esimerkiksi kouluissa, hallinnossa, mediassa ja uskonnollisissa yhteyksissä. Swahili on esimerkki kielestä, joka on kehittynyt laajaksi lingua francaksi idässä ja jolla on virallinen asema esimerkiksi Tansaniassa ja Kenian osissa. Yoruba ja Igbo ovat tärkeitä kulttuurin ja median kieliä Nigeriassa. Monissa maissa pyritään kehittämään paikallisia kirjoitusjärjestelmiä ja opetusta äidinkielellä.

Tutkimus ja haasteet

Vaikka niger‑kongon kieliryhmää on tutkittu paljon, monia sen kieliä on edelleen huonosti dokumentoituja. Kielten moninaisuus ja historialliset muuttoliikkeet vaikeuttavat yksityiskohtaista sukulaisuuden selvittämistä. Lisäksi globalisaatio, kielipolitiikka ja nuorten kielivalinnat uhkaavat joidenkin pienempien kielten säilymistä. Käynnissä on kuitenkin sekä paikallisia että kansainvälisiä hankkeita kielenelvytystyöhön, kielentutkimukseen ja kirjallisuuden edistämiseen.

Niger‑kongon kieliryhmän tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa Afrikan kielten historiasta, ihmisryhmien liikkeistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta, ja sen kielten elinvoimaisuuden tukeminen on tärkeää kulttuurisen perinnön säilyttämiselle.

Hae kirjaimella