Afrikka – toiseksi suurin maanosa: maat, väestö ja ihmiskunnan alku

Tutustu Afrikkaan: 54 maata, 1,216 miljardia asukasta, toiseksi suurin maanosa ja ihmiskunnan synnyinpaikka — maat, väestö ja historia yhdessä artikkelissa.

Tekijä: Leandro Alegsa

22-03-2026 12:23

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa, joka kattaa noin 30,4 miljoonaa neliökilometriä eli noin viidenneksen maapallon maa-alasta. Sitä ympäröivät Välimeri, Intian valtameri ja Atlantin valtameri, ja sen rannikko on pitkä ja monimuotoinen. Afrikassa on 54 täysin tunnustettua ja itsenäistä valtiota, ja siellä asuu noin 1,3–1,4 miljardia ihmistä (noin 17 % maailman väestöstä). Sen uskotaan olevan maanosa, jossa ensimmäiset ihmiset kehittyivät.

Sijainti, pinnanmuodot ja ilmasto

Afrikan maasto vaihtelee laajoista aavikoista reheviin sademetsiin ja laajoihin savanneihin. Tärkeitä piirteitä ovat:

Sahara pohjoisessa — maailman suurin kuuma aavikko.
Sahel Saharan eteläpuolella, siirtymävyöhyke kuivan ja kostean ilmaston välillä.
Kongon sademetsä keskisessä Afrikassa — maailman toiseksi suurin sademetsä Amazonin jälkeen.
Savannit itä- ja eteläisessä Afrikassa, joissa on runsas villieläimistö.
Vuoristot, kuten Atlas (pohjoisessa), Etiopian ylänkö ja Itä-Afrikan vuorijonot; korkein huippu on Kilimanjaro (n. 5 895 m).
Suuret joet ja järvet: Niili, Kongo, Niger ja Zambezi sekä suuret järvet kuten Victoria, Tanganyika ja Malawi.

Ilmasto vaihtelee trooppisesta sademetsästä alueellisesti kuivaan aro- ja aavikkoilmastoon. Monilla alueilla esiintyy kausittaisia sadekausia ja pitkäaikaisia kuivuusjaksoja, ja ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.

Väestö, kielet ja kulttuuri

Afrikka on kielellisesti ja kulttuurisesti erittäin monimuotoinen. Mannerella puhutaan arviolta yli 2 000 eri kieltä; suuria kieliryhmiä ovat muun muassa afroaasialaiset, niger-kongolaiset (mukaan lukien bantu-kielet), nilo-saharanilaiset ja khoisan-kielet. Tärkeimpiä laajasti käytettyjä kieliä ovat arabia, swahili, hausa, amharan, yoruba, igbo sekä siirtomaa-aikaiset kielet kuten englanti, ranska ja portugali.

Uskonnollisesti Afrikka on moninainen: pohjoisessa ja osassa länsi- ja itä-Afrikkaa islam on laajalle levinnyt, suuressa osassa eteläistä ja itäistä Afrikkaa kristinusko on yleinen, ja monilla alueilla on edelleen vahvoja perinteisiä uskomuksia ja kulttuuriperinteitä.

Luonto, biodiversiteetti ja suojelu

Afrikka on rikas biodiversiteetiltään: siellä elää lukuisia endeemisiä lajeja, kuten gorilloja, simpansseja, afrikkalaisia norsuja, sarvikuonoja ja monia erikoistuneita lintulajeja. Samalla monet lajit ovat uhanalaisia metsästyksen, elinympäristöjen tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen takia. Suojelualueet ja kansallispuistot pyrkivät turvaamaan lajien tulevaisuutta, mutta rahoitus- ja toimeenpano-ongelmat vaikeuttavat työtä.

Talous ja luonnonvarat

Afrikalla on suuret luonnonvarat: öljyä, maakaasua, kultaa, timantteja, kuparia, kobolttia ja muita teollisuuden kannalta tärkeitä mineraaleja. Suuret erot elintason ja talouskehityksen välillä ovat kuitenkin tyypillisiä: jotkut maat ovat nopeasti kehittyviä talouksia ja sijoittuvat globaaleihin tuotantoketjuihin, kun taas muut kärsivät köyhyydestä, infrastruktuurin puutteesta ja poliittisesta epävakaudesta.

Maaseudulla maa- ja karjatalous on monen ihmisen toimeentulon perusta, ja kaupunkien kasvu tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia, kuten työpaikkojen luomista ja palveluiden kehittämistä. African Continental Free Trade Area (AfCFTA) on merkittävä askel alueellisen kaupan vahvistamiseksi.

Historia ja nykyisyys

Afrikan historia ulottuu esihistoriasta nykyaikaan: moni alue on ollut antiikin sivilisaatioiden, kuten Egyptin, Karthagon ja Etiopian valtakuntien, koti. 1800–1900-luvuilla suurin osa mantereesta joutui eurooppalaisten siirtomaavaltojen hallintaan, ja 1900-luvun puolivälistä lähtien useimmat valtiot saavuttivat itsenäisyyden. Nyky-Afrikan politiikkaa muokkaavat siirtomaaperinnöstä johtuvat rajat, etniset moninaisuudet, taloudelliset riippuvuudet ja alueelliset yhteistyöjärjestöt kuten Afrikan unioni (AU).

Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Merkittäviä haasteita ovat köyhyys, epätasa-arvo, koulutuksen ja terveydenhuollon puutteet, konfliktit sekä ympäristöuhat. Toisaalta Afrikka on demografisesti nuori ja dynaaminen: suuri nuorisoväestö voi tuoda talouskasvua, jos koulutus- ja työllistämistoimet onnistuvat. Teknologia, kaupunkikehitys ja alueellinen kaupankäynnin lisääntyminen tarjoavat mahdollisuuksia kestävään kehitykseen.

Yhteenveto: Afrikka on maantieteellisesti, biologisesti ja kulttuurisesti hyvin monimuotoinen maanosa, jolla on sekä suuria luonnonvaroja että merkittäviä kehityshaasteita. Sen rooli maailmanhistoriassa on keskeinen, ja tulevaisuudessa sen demografinen ja taloudellinen merkitys kasvaa entisestään.

Historia

Afrikan historia alkaa ensimmäisistä nykyaikaisista ihmisistä ja johtaa sen nykyiseen vaikeaan tilaan poliittisesti kehittyvänä maanosana.

Afrikan muinaishistoriallinen ajanjakso käsittää egyptiläisen sivilisaation nousun, Niilin jokilaakson ulkopuolisten yhteiskuntien jatkokehityksen sekä niiden ja Afrikan ulkopuolisten sivilisaatioiden välisen vuorovaikutuksen. Seitsemännen vuosisadan lopulla islamin leviäminen vaikutti voimakkaasti Pohjois- ja Itä-Afrikkaan. Tämä johti uusien kulttuurien, kuten swahilien ja Malin valtakunnan, syntymiseen, jonka kuninkaasta Musa Keita I:stä tuli yksi 1300-luvun alun rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Tämä johti myös orjakaupan lisääntymiseen, joka vaikutti erittäin kielteisesti koko mantereen kehitykseen 1800-luvulle asti.

Orjuus

Orjuutta on harjoitettu Afrikassa pitkään. Seitsemännen ja kahdennenkymmenennen vuosisadan välisenä aikana arabien orjakauppa vei Afrikasta 18 miljoonaa orjaa Saharan ja Intian valtameren ylittäviä reittejä pitkin.

Atlantin orjakauppa vei 1400-luvulta 1800-luvulle (500 vuotta) arviolta 7-12 miljoonaa orjaa Uuteen maailmaan.

Vuosien 1808 ja 1860 välillä Britannian laivasto kaappasi noin 1 600 orjalaivaa ja vapautti 150 000 aluksella ollutta afrikkalaista.

Kolonialismi

1800-luvun lopulla Euroopan vallat miehittivät suuren osan mantereesta ja loivat monia siirtomaavaltaisia ja riippuvaisia alueita. Jäljelle jäi vain kolme täysin itsenäistä valtiota: Darwiishin valtio (myös Daraawiishin valtio), Etiopia (eurooppalaiset tuntevat sen nimellä "Abessinia") ja Liberia.

Egyptiä ja Sudania ei koskaan virallisesti liitetty mihinkään eurooppalaiseen siirtomaavallankumoukseen. Vuonna 1882 tapahtuneen brittimiehityksen jälkeen Egypti oli kuitenkin tosiasiallisesti Britannian hallinnassa vuoteen 1922 asti.

Nykyaikainen historia

Afrikan itsenäisyysliikkeet saavuttivat ensimmäisen menestyksensä vuonna 1951, kun Libyasta tuli ensimmäinen entinen siirtomaa, joka itsenäistyi. Afrikan nykyajan historia on ollut täynnä vallankumouksia ja sotia sekä modernin afrikkalaisen talouden kasvua ja demokratisoitumista koko mantereella.

Kongon demokraattisen tasavallan (entinen Zaire) sisällissota alkoi vuonna 1998. Afrikan naapurimaat ovat sekaantuneet siihen. Konfliktin alkamisen jälkeen sen arvioidaan vaatineen 5,5 miljoonaa kuolonuhria.

Afrikan unionin kaltaiset poliittiset järjestöt antavat toivoa yhteistyön ja rauhan lisäämisestä maanosan monien maiden välillä.

Sivilisaatiot ennen Euroopan kolonisaatiota.

Afrikan alueet, jotka olivat eurooppalaisten valtioiden hallinnassa tai vaikutusvallan alaisina vuonna 1914 (ensimmäisen maailmansodan syttyessä).

Ilmasto

Afrikassa on pohjoisesta etelään useimmat ilmastotyypit. Järjestyksessä pohjoisesta:

Alppi- ja Välimeren ilmasto
Kuiva hiekka-aavikko
Melko kuiva savanni (nurmikko)
Sademetsä
Enemmän nurmialueita
Lisää aavikoita
Pöytävuori

Koillisesta etelään kulkee Itä-Afrikan Suuri repeämälaakso. Siellä on vuoria, tulivuoria, syviä kuiluja ja laaksoja, jokia ja järviä.

Itse asiassa Afrikassa on esimerkkejä useimmista maapallon ilmastotyypeistä.

Sademäärä

Suuri osa Pohjois-Afrikasta on kuivaa ja kuumaa: sitä hallitsee Saharan autiomaa, eikä siellä sada paljon. Saharan Afrikassa on vain vähän jokia tai muita vesilähteitä. Maanalaiset vesilähteet, kuten lähteet, ovat erittäin tärkeitä aavikolla. Ne muodostavat usein keitaita. Keidas on aavikon ympäröimä kasvillisuusalue.

Siellä päin maailmaa tuuli tulee enimmäkseen idästä. Se tuo sadetta, mutta Himalajan vuoristo ja Tiibetin ylätasanko estävät monsuunisateiden pääsyn Pohjois-Afrikkaan. Myös Afrikan pohjoisrannikon lähellä sijaitsevat Atlasvuoret estävät sateen tulon pohjoisesta. Se on toinen sateen varjo.

Nämä kaksi sadevarjoa ovat pääasiassa vastuussa Saharan aavikosta.

Olosuhteet ja tuulet ovat erilaiset etelämpänä, jossa päiväntasaajan lähellä sataa valtavia määriä. Päiväntasaaja kulkee Afrikan keskellä (katso karttaan piirretty punainen viiva). Suuri osa Afrikasta on siis kahden tropiikin välissä:

Kravun kääntöpiiri
Kauriin kääntöpiiri

Afrikan biomit

Sateenvarjo-käsite, mutta tuuli tulee lännestä.

Tässä kuvassa näkyy, missä kasvillisuus on yleisintä helmi- ja elokuussa (ennen ja jälkeen kesän).

Kasvit ja eläimet

Afrikassa on paljon villieläimiä. Siellä on monenlaisia eläimiä. Erityisesti se on nyt ainoa maanosa, jossa on monia alkuperäisiä suurten nisäkkäiden lajeja. Joitakin niistä esiintyy hyvin suuria määriä. Siellä on antilooppeja, puhveleita, seeproja, gepardeja, norsuja, leijonia, kirahveja, sarvikuonoja, apinoita, hyaeenoja ja paljon muuta. Afrikan järvissä ja joissa elää yli 2 000 kalalajia.

Tämän Libyassa sijaitsevan keidasalueen ympärillä kasvaa paljon kasveja.

Politiikka

Afrikan unioni (AU) on kansainvälinen järjestö. Sen tavoitteena on muuttaa Afrikan talousyhteisö, joka on liittovaltion yhteisrikkaus, valtioksi vakiintuneiden kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti. Afrikan unionilla on parlamentaarinen hallitus, joka tunnetaan nimellä Afrikan unionin hallitus ja joka koostuu lainsäädäntö-, oikeus- ja toimeenpanevista elimistä. Sitä johtaa Afrikan unionin presidentti ja valtionpäämies, joka on myös yleisafrikkalaisen parlamentin puhemies. AU:n presidentiksi pääsee henkilö, joka valitaan PAP:n jäseneksi ja saa sitten enemmistön tuen PAP:ssa.

Monissa Afrikan osissa tapahtuu edelleen laajoja ihmisoikeusloukkauksia, usein valtion valvonnassa. Useimmat näistä loukkauksista tapahtuvat poliittisista syistä, usein sisällissodan sivuvaikutuksena. Maita, joissa on viime aikoina raportoitu merkittävistä ihmisoikeusloukkauksista, ovat Uganda, Sierra Leone, Liberia, Sudan, Zimbabwe ja Norsunluurannikko.

Ihmiset

Afrikasta kotoisin olevia ihmisiä kutsutaan afrikkalaisiksi. Saharan pohjoispuolella asuvia kutsutaan maghrebilaisiksi ja eteläpuolella asuvia kutsutaan subsaharalaisiksi. Itä-Afrikan kieliä ovat muun muassa swahili, oromo ja amharia. Länsi-Afrikan kieliä ovat lingala, igbo ja fulani. Afrikan väkirikkain maa on Nigeria.

Maat

Maa	Pinta-ala (km²)	Väestö	Vuosi	Tiheys (neliökilometriä kohti)	Pääoma
Pohjois-Afrikka
Algeria	2,381,740	34,178,188	2009	14	Alger
Kanariansaaret (Espanja)	7,492	2,118,519	2010	226	Las Palmas de Gran Canaria, Santa Cruz de Tenerife
Ceuta (Espanja)	20	71,505	2001	3,575	-
Egypti	1,001,450	82,868,000	2012	83	Kairo
Libya	1,759,540	6,310,434	2009	4	Tripoli
Madeira (Portugali)	797	245,000	2001	307	Funchal
Melilla (Espanja)	12	66,411	2001	5,534	-
Marokko	446,550	34,859,364	2009	78	Rabat
Sudan	1,861,484	30,894,000	2008	17	Khartum
Tunisia	163,610	10,486,339	2009	64	Tunis
Länsi-Sahara	266,000	405,210	2009	2	El Aaiún
Afrikan sarvi
Djibouti	23,000	942,333	2016	22	Djibouti
Eritrea	121,320	5,647,168	2016	47	Asmara
Etiopia	1,127,127	102,403,196	2016	75	Addis Abeba
Somalia	637,657	14,317,996	2017	15	Mogadishu
Itä-Afrikka
Burundi	27,830	8,988,091	2009	323	Bujumbura
Komorit	2,170	752,438	2009	347	Moroni
Kenia	582,650	39,002,772	2009	66	Nairobi
Madagaskar	587,040	20,653,556	2009	35	Antananarivo
Malawi	118,480	14,268,711	2009	120	Lilongwe
Mauritius	2,040	1,284,264	2009	630	Port Louis
Mayotte (Ranska)	374	223,765	2009	490	Mamoudzou
Mosambik	801,590	21,669,278	2009	27	Maputo
Réunion (Ranska)	2,512	743,981	2002	296	Saint-Denis
Ruanda	26,338	10,473,282	2009	398	Kigali
Seychellit	455	87,476	2009	192	Victoria
Etelä-Sudan	619,745	8,260,490	2008	13	Juba
Tansania	945,087	44,929,002	2009	43	Dodoma
Uganda	236,040	32,369,558	2009	137	Kampala
Sambia	752,614	11,862,740	2009	16	Lusaka
Zimbabwe	390,580	11,392,629	2009	29	Harare
Keski-Afrikka
Angola	1,246,700	12,799,293	2009	10	Luanda
Kamerun	475,440	18,879,301	2009	40	Yaoundé
Keski-Afrikan tasavalta	622,984	4,511,488	2009	7	Bangui
Chad	1,284,000	10,329,208	2009	8	N'Djamena
Kongon tasavalta	342,000	4,012,809	2009	12	Brazzaville
Kongon demokraattinen tasavalta	2,345,410	69,575,000	2012	30	Kinshasa
Päiväntasaajan Guinea	28,051	633,441	2009	23	Malabo
Gabon	267,667	1,514,993	2009	6	Libreville
São Tomé ja Príncipe	1,001	212,679	2009	212	São Tomé
Eteläinen Afrikka
Botswana	600,370	1,990,876	2009	3	Gaborone
Lesotho	30,355	2,130,819	2009	70	Maseru
Namibia	825,418	2,108,665	2009	3	Windhoek
Etelä-Afrikka	1,219,912	51,770,560	2011	42	Bloemfontein, Kapkaupunki, Pretoria.
Swazimaa	17,363	1,123,913	2009	65	Mbabane
Länsi-Afrikka
Benin	112,620	8,791,832	2009	78	Porto-Novo
Burkina Faso	274,200	15,746,232	2009	57	Ouagadougou
Kap Verde	4,033	429,474	2009	107	Praia
Norsunluurannikko	322,460	20,617,068	2009	64	Abidjan, Yamoussoukro
Gambia	11,300	1,782,893	2009	158	Banjul
Ghana	239,460	23,832,495	2009	100	Accra
Guinea	245,857	10,057,975	2009	41	Conakry
Guinea-Bissau	36,120	1,533,964	2009	43	Bissau
Liberia	111,370	3,441,790	2009	31	Monrovia
Mali	1,240,000	12,666,987	2009	10	Bamako
Mauritania	1,030,700	3,129,486	2009	3	Nouakchott
Niger	1,267,000	15,306,252	2009	12	Niamey
Nigeria	923,768	166,629,000	2012	180	Abuja
Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha (Yhdistynyt kuningaskunta)	420	7,728	2012	13	Jamestown
Senegal	196,190	13,711,597	2009	70	Dakar
Sierra Leone	71,740	6,440,053	2009	90	Freetown
Togo	56,785	6,019,877	2009	106	Lomé
Afrikka Yhteensä	30,368,609	1,001,320,281	2009	33