Rikuzentakata: Iwaten kaupunki, 2011 Tōhoku-maanjäristys ja tsunami
Rikuzentakata, Iwaten kaupunki — tarina 2011 Tōhoku-maanjäristyksen ja tsunamin tuhosta, selviytymisestä ja jälleenrakennuksesta. Lue paikalliset vaikutukset ja toipuminen.
Rikuzentakata (陸前高田市, Rikuzentakata-shi) on kaupunki Iwatessa, Japanissa.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 23 302 ihmistä. (vuonna 2005 luku oli 24 709). Kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1955. Suuri osa kaupungista vaurioitui pahoin vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksessä ja tsunamissa.
Maantiede ja luonto
Rikuzentakata sijaitsee Tōhoku-alueen itärannikolla, rannikolla jonka maisemat ovat perinteisesti koostuneet laajoista rannoista, merenrantaniityistä ja mäntymetsistä. Alueen rannikko on ollut altis merenpinnan vaihteluille ja tsunameille, minkä vuoksi paikallinen yhdistelmä kalastusta ja maataloutta on muovautunut meren läheisyyden mukaan.
Historia ja kulttuuri
Kaupungin historia modernina kuntaorganisaationa alkaa vuodesta 1955. Ennen sitä alueella oli pienempiä kyliä ja satamakaupunkeja, joiden elinkeinona olivat kalastus, merenkulku ja maatalous. Rikuzentakata tunnettiin myös paikallisista perinteistä, juhlista ja rannikkomaisemista.
Vuoden 2011 katastrofi
11. maaliskuuta 2011 tapahtunut 9,0 magnitudin maanjäristys ja sitä seurannut suuri tsunami aiheuttivat Rikuzentakatassa mittavia tuhoja: rakennuksia romahti, infrastruktuuri tuhoutui ja suuri osa kaupungin asunnoista ja yrityksistä kärsi vakavista vaurioista. Monet asukkaat menettivät kotinsa ja elinkeinonsa. Katastrofi muutti kaupungin maisemaa ja elämää radikaalisti.
Takata-matsubara ja "ihmemänty"
Rikuzentakata oli ennen tsunamia tunnettu Takata-matsubara -nimisestä mäntymetsästään, joka oli alueen maamerkki. Tsunami tuhosi suuren osan tästä mäntymetsästä. Yksi mänty kuitenkin jäi näkyviin ja sai lempinimen "Kiseki no Ipponmatsu" (ihmemänty). Vaikka alkuperäinen puu myöhemmin kuoli suolaveden vuoksi, se päätettiin säilyttää symbolina ja muistomerkkinä, ja puusta tehtiin muistomerkki ja replika, joka on toiminut surun ja toipumisen symbolina.
Jälleenrakennus ja sopeutuminen
Kaupungin jälleenrakennus on sisältänyt laajoja suunnitelmia maaperän korkeuden korottamisesta, asuinalueiden siirtämisestä korkeammalle maalle, infrastruktuurin uudelleenrakentamisesta ja merenpuolisten suojarakenteiden vahvistamisesta. Paikallishallinto on myös keskittynyt asumisen, liiketoiminnan ja palveluiden palauttamiseen sekä katastrofi‑muistomerkkien ja opastuksen järjestämiseen tulevien sukupolvien opettamiseksi.
Talous ja elinkeinot
Ennen vuotta 2011 paikallinen talous perustui pääasiassa kalastukseen, merenantimiin ja maatalouteen. Tsunami aiheutti suuria menetyksiä kalastusaluksille, satamille ja viljelyalueille. Jälleenrakennuksen myötä elinkeinot ovat vähitellen elpyneet, mutta demografinen väheneminen ja taloudelliset haasteet ovat yhä merkittäviä.
Nykytila ja haasteet
Rikuzentakata on toipumisen tiellä, mutta kaupungilla on edelleen haasteita kuten väestön vanheneminen, nuorten muuttoliike muihin kaupunkeihin ja pitkät jälleenrakennusprojektit. Paikkakunnalle rakennettuja muistomerkkejä, näyttelyitä ja tietopisteitä käytetään kertomaan vuoden 2011 tapahtumista ja opettamaan tsunamivalmiudesta.
Rikuzentakata on esimerkki paikasta, jossa luonnonvoimat muovasivat yhteisön elämää syvästi, mutta jossa myös yhteisöllisyys, muistaminen ja pitkäjänteinen jälleenrakennustyö näkyvät tulevaisuutta rakennettaessa.
Maantiede
Kaupungin pinta-ala on 232,29 km² ja asukastiheys 100 asukasta neliökilometrillä.
Politiikka ja hallinto
Kaupungin pormestari on Futoshi Toba.
Rikuzentakatan kaupungintalo
Toimiala
Vuonna 2011 osterinviljely tuotti kaupungille 40 miljoonan jenin vuosimyynnin.
Kuljetus
Rikuzentakatassa on yksi rautatieyhteys, jolla on kuusi asemaa.
- JR East
· Ōfunato Line: Rikuzen-Yahagin asema, Takekoman asema, Rikuzen-Takatan asema, Wakinosawan asema, Otomon asema.
Vuoden 2011 Tōhokun maanjäristyksen ja tsunamin vaikutukset
Tōhokun maanjäristystä seuranneen tsunamin kerrottiin pyyhkäisseen Rikuzentakatan pois kartalta. Poliisin mukaan kaikki alle kolmikerroksiset rakennukset ovat tulvineet kokonaan. Yli kolme kerrosta korkeammat rakennukset tulvivat osittain. Kaupungintalolla vesi ulottui myös kolmanteen kerrokseen asti.
BBC:n raportissa 14. maaliskuuta näytettiin kuva kaupungista. Raportissa kuvailtiin kaupunkia "lähes täysin tasaiseksi". Toimittajat eivät osanneet sanoa, kuinka monta ihmistä oli selvinnyt hengissä. Kaupungissa oli kuitenkin tsunamisuojia. Suojat oli suunniteltu suojaamaan ihmisiä 3-4 metriä korkealta aallolta. Maaliskuun 2011 tsunami oli kaupungissa kuitenkin 13 metriä korkea. Aalto peitti alleen alueet, joiden piti olla turvassa. Paikalliset viranomaiset arvioivat, että 20-40 prosenttia kaupungin asukkaista kuoli. "Rikuzen-Takataa ei käytännössä enää ole olemassa." Kaupungilla oli 6,5 metriä korkea merivalli, mutta se ei riittänyt. Tsunami tuhosi yli 80 prosenttia 8 000 talosta.
Huhtikuun 3. päivään 2011 mennessä oli vahvistettu 1 000 ihmisen kuolleen kaupungissa ja 1 300 oli edelleen kateissa.
Kuusikymmentäkahdeksan kaupungin virkamiestä, noin kolmannes kaupungin kunnallisista työntekijöistä, sai surmansa. Kaupungin pormestari Futoshi Toba oli töissä kaupungintalolla ja selvisi hengissä. Hänen vaimonsa oli heidän merenrantakodissaan ja kuoli.
Takata-matsubara
Takata-Matsubara (高田松原) on osa rannikkoa, joka on kaksi kilometriä pitkä. Siellä kasvoi ennen noin seitsemänkymmentätuhatta mäntyä. Se valittiin yhdeksi Japanin sadasta maisemasta (Shōwa-kausi) vuonna 1927, ja vuonna 1940 se nimettiin maisemallisesti kauniiksi paikaksi. Vuoden 2011 tsunamin jälkeen siellä oli jäljellä enää yksi puu. Metsästä on jäljellä vain yksi kymmenmetrinen, kaksisataa vuotta vanha puu. Puu on vain viiden metrin päässä merestä, ja liika suola saattaa vahingoittaa sitä. Takata-Matsubaran suojeluyhdistys sekä kaupungin ja prefektuurin hallitukset yrittävät suojella viimeistä mäntyä.
Takata-matsubara
Etsiä