Tulva – mitä se on, syyt, seuraukset ja suojautuminen

Tulva – ymmärrä syyt, seuraukset ja suojautuminen. Käytännön vinkit evakuointiin, kodin varautumiseen ja riskien minimointiin turvallista arkea varten.

Tulva on veden ylivuoto normaalisti kuivalla maalla. Tämä johtuu useimmiten joen ylivuodosta, padon rikkoutumisesta, lumen sulamisesta tai rankkasateista. Harvemmin esiintyy tsunamia, myrskytulvaa tai rannikkotulvaa.

Historisia esimerkkejä. Kuolettavin tulva modernin historian aikana oli vuonna 1931 Kiinassa; kuolonuhrien arvioidaan olleen useita satoja tuhansia tai jopa miljoonia (arviot vaihtelevat, joskus mainitaan 1–4 miljoonaa). Viimeaikaisista vakavista tapahtumista mainittakoon esimerkiksi Intian Keralassa koetut laajat tulvat, jotka ovat tuoneet mukanaan suuria aineellisia tuhoja, evakuointeja ja inhimillistä kärsimystä.

Tulvien syyt ja tyypit

• Jokitulvat: Pitkäkestoiset sateet tai lumen nopea sulaminen voivat nostaa jokien vesitasoa yli uomien rajan.
• Padat ja vesirakenteet: Padon rikkoutuessa suuri vesimäärä voi vyöryä alas aiheuttaen voimakkaan tulvan.
• Rankkasateet ja rosvosateet (flash floods): Paikalliset voimakkaat sateet voivat aiheuttaa nopeita ja vaikeasti ennakoitavia tulvia etenkin kaupungeissa.
• Rannikkotulvat ja myrskytulvat: Matalapaineiden ja myrskyjen aiheuttama vedenpinnan nousu, usein yhdistettynä aaltoihin.
• Tsunamit: Harvinaisempia mutta erittäin tuhoisia, johtuvat yleensä merenalaisista maanjäristyksistä tai maamassojen vyörymistä.
• Lumen sulaminen: Nopea sulanta keväällä voi lisätä jokien vedenkorkeutta nopeasti.

Tulvien seuraukset

• Ihmisuhrit ja loukkaantumiset: Suurin vaara syntyy nopeasti etenevistä tulvista ja vesivahinkojen aiheuttamasta hengenvaarasta.
• Aineelliset vahingot: Talot, tie- ja rautatieinfrastruktuuri, sähkö- ja vesihuolto sekä maatalous voivat kärsiä mittavia vaurioita.
• Terveysriskejä: Tulvavesi voi saastua jätteistä, viemäröinnistä ja kemikaaleista, mikä lisää infektiotautien ja veden välityksellä leviävien sairauksien riskiä.
• Pitkäaikaiset vaikutukset: Muuttoja, taloudellista taakkaa, maaperän eroosiota ja rakenteiden heikentymistä; lisäksi kosteus ja homeongelmat rakennuksissa.

Suojautuminen ja ennaltaehkäisy

• Onnettomuuksien ehkäisy: Patojen ja vesirakenteiden säännöllinen tarkastus ja kunnossapito, tulvariskialueiden kaavoitusrajoitukset ja viheralueiden säilyttäminen veden pidättämiseksi.
• Luontopohjaiset ratkaisut: Soiden ja kosteikkojen suojelu tai ennallistaminen, tulvasuojeluryhmät ja luonnonmukaiset tulvatasanteet voivat hidastaa vettä ja vähentää tulvariskiä.
• Rakennustekniset toimenpiteet: Rakennusten korottaminen, vesitiivis alapohja, tulvasulut ja ovien suojaus (esim. hiekka- tai muovisäkit).
• Varautuminen: Perheen hätäpakkaus (vettä, ruokaa, lääkkeitä, taskulamppu), tärkeiden asiakirjojen vedenkestävä säilytys, ja selkeä evakuointisuunnitelma.
• Varoitusjärjestelmät: Sään-, jokien ja meriveden seuranta sekä nopea tiedottaminen hätätilanteessa vähentävät henkilövahinkoja.

Toimi tulvan aikana

• Siirry heti korkeammalle maalle tai ylempiin rakennuksen kerroksiin.
• Vältä kävelyä tai ajamista tulvavedessä; vain 15 cm vesikin voi kaataa ihmisen ja 30 cm voi viedä auton mennessään.
• Älä koske sähkölaitteisiin märin käsin ja katkaise sähkö sekä kaasu, jos se on turvallista.
• Seuraa viranomaisten tiedotteita ja noudata evakuointiohjeita.
• Pidä puhelin ladattuna ja varapatteri tai varavirtalähde mukana.

Toimi tulvan jälkeen

• Palatessa kotiin varo rakenteellisesti heikkoja rakennuksia ja tarkasta kaasun hajun tai sähkövika; ota yhteys ammattilaisiin tarvittaessa.
• Pese kädet ja ruoka-astiat huolellisesti; käytä puhdasta vettä tai keitä vettä juomiseen, jos vesijohtovesi voi olla saastunutta.
• Dokumentoi vahingot valokuvin ja ota yhteys vakuutusyhtiöön nopeasti.
• Estä homeen muodostuminen kuivaamalla rakenteet ja kalusteet mahdollisimman nopeasti.
• Hyväksy ja hae tukea: viranomaiset, vapaaehtoisjärjestöt ja terveyspalvelut voivat auttaa.

Valmistautuminen kotitaloudessa

• Laadi perheen hätä- ja evakuointisuunnitelma sekä sopikaa kokoontumispaikasta.
• Pidä kotona hätäpakkaus, jossa on mm. vettä (vähintään 3 litraa/hlö/vrk), säilykkeitä, lääkkeitä ja taskulamppu.
• Tallenna tärkeät asiakirjat ja arvotavarat vedenpitävään säilykkeeseen tai pilvipalveluun.
• Tarkista kotivakuutuksen kattavuus tulvavahinkojen varalta ja päivitä tarvittaessa.

Ilmastonmuutos ja tulvariski

Ilmastonmuutos lisää monin paikoin tulvariskiä: lämpimämpi ilmasto voi lisätä voimakkaiden sateiden esiintymistä ja merenpinnan nousu pahentaa rannikkotulvia. Pitkäjänteinen suunnittelu, sopeutustoimet ja päästöjen vähentäminen ovat tärkeitä riskien pienentämiseksi.

Tulvan aikana ihmiset pyrkivät siirtämään itsensä ja arvokkaimman omaisuutensa nopeasti korkeammalle maalle. Prosessia, jossa kodeista lähdetään etsimään turvallista paikkaa, kutsutaan tulvaevakuoinniksi. Viranomaiset ja pelastusorganisaatiot koordinoivat usein evakuointeja ja antavat ohjeita turvallisesta toiminnasta.

Juomaveden saastuminen

Tulvan aikana vettä kertyy runsaasti, mutta se on enimmäkseen saastunutta eikä sitä ole turvallista juoda. Jos ihmiset juovat tätä likaista vettä, he voivat sairastua esimerkiksi lavantautiin, koleraan, hepatiittiin ja muihin vastaaviin sairauksiin. Ihmiset voivat valmistautua selviytymään tulvasta täyttämällä useita säiliöitä raikkaalla ja puhtaalla juomavedellä ja varastoimalla muita hätätarvikkeita, kuten lääkkeitä ja ruokaa. Tulvan aikana ihmiset pyrkivät siirtymään korkeammalle, koska tulvavesi ei pääse korkeille alueille tai korkeammalla sijaitseviin paikkoihin. Myös viemärit valuvat yli ja sekoittuvat puhtaaseen veteen, ja ihmiset, jotka juovat sitä, saattavat sairastua.

Syksyinen Välimeren tulva Alicantessa, Espanjassa, syyskuussa 1997.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on tulva?

K: Mitkä ovat tulvien syyt?

K: Mikä oli historian kuolettavin tulva?

K: Mitä on tulvaevakuointi?

K: Mitä vaikutuksia tulvilla on?

K: Mikä on Keralan tulva?

K: Mikä on tarina suuresta tulvasta?

Hae kirjaimella