Kassandra – Troijan ennustaja, jota kukaan ei uskonut
Kassandra – traaginen kreikkalainen ennustaja: lahja, joka toi vain varoituksia, joita kukaan ei uskonut. Lue Troijan kohtalon ja petoksen koskettava tarina.
Kassandra (kreikaksi Κασσάνδρα, myös 'Alexandra') oli merkittävä hahmo kreikkalaisessa mytologiassa. Hänet esiintyy useissa Troijan taruston kertomuksissa. Kassandra oli Troijan kuninkaan Priamoksen ja Hekuban tytär. Hänet liitetään usein Troijan kuninkaalliseen sukuun ja hän oli sukua monille sodan keskeisille henkilöille. (On syytä huomata, että eri lähteet eroavat yksityiskohdissa; Kassandra ei ole sama kuin Spartaankytketty kuuluisa Helena.)
Ennustuslahja ja kirous
Kassandra tunnetaan ennen kaikkea ennustustensa vuoksi. Tarun mukaan Apollo-jumala antoi hänelle ennustamisen lahjan pyrkiessään voittamaan hänet puolelleen. Kassandra kieltäytyi Apollon rakkaudesta, ja jumala kostoksi muutti lahjan niin, että vaikka hän pystyi näkemään tulevaisuuteen, kukaan ei koskaan uskonut hänen varoituksiaan. Versioissa kertomuksesta korostuu erilaisia yksityiskohtia: joissain hänet on erikseen kirottu, toisissa lahja yhdistyy kirouksiin siten, että tosi ennustus on samalla tuomittu epätodennäköisyyteen.
Troijan sota ja jälkikohtalo
Troijan sodan aikana Kassandra varoitti toistuvasti kaupungin asukkaita vaaroista, esimerkiksi Troijan hevosen petollisuudesta, mutta hänen varoituksiaan ei uskottu. Hevosen hyväksyminen johti Troijan kukistumiseen. Sodan jälkeen Kassandra joutui vangeiksi ja hänestä tuli Agamemnonin orja. Antiikin lähteissä on myös kerrottu, että hän pakeni ja hakeutui pyhättöön turvaan, mutta joutui siellä häväistyksi — joidenkin kertomusten mukaan Ajax (eräissä kertomuksissa Ajax Suuri, toisissa Ajax Pieni) syyllistyi häntä kohtaan tapahtuneeseen väkivaltaan.
Kassandra ennusti lisäksi Agamemnonille tämän pian edessä olevasta kuolemasta ja varoitti tämän vaimoa Klytaimnestraa. Agamemnon ei ottanut varoituksia vakavasti; traditio kertoo, että sekä Agamemnon että Kassandra tapettiin pian palaamisen jälkeen. Aeschyloksen tragediassa Agamemnon tapaus ja Kassandran verinen loppu kuvataan traagisina ja karmivan ennaltamäärätyiksi.
Kirjallisuus, lähteet ja vaikutus
Kassandran tarina esiintyy hajanaisena monissa antiikin teoksissa: hänestä ovat kirjoittaneet muun muassa Homeroksen perinteen seuraajat, tragediakirjoittajat ja myöhemmät roomalaiset runoilijat. Erityisen tunnettu on Aischyloksen teos "Agamemnon", jossa Kassandra on keskeinen, voimakas mutta onneton hahmo, joka kuvaa tulevaisuuden näyt ja kärsimyksen maljaa.
Kassandran nimi on säilynyt myös kulttuurissa laajemmalla tasolla: nykykielessä termi "kassandra" viittaa henkilöön, joka varoittaa tulevista vaaroista tai tekee oikeita ennustuksia, mutta jota muut eivät usko. Tätä myyttistä motifia kutsutaan usein Cassandra-mytiksi tai Cassandra-oireyhtymäksi populaarissa keskustelussa.
Lykrofonin teos Alexandra
Myöhemmässä perinteessä Lykrofonin runo Alexandra. on merkittävä lähde Kassandran kertomuksen myöhäisversiosta. Teos on ajoitettu noin vuosille 196–190 eaa. ja se koostuu 1474 rivistä jambitrimetreissä. Runon tyyli on synkkä ja usein vaikeaselkoisen, arvoituksellisen ilmaisun täyttämä; se kuvaa pitkänä profeetallisena puheena Kassandran ennustuksia ja kohtaloa. Lykrofonin teos on keskeinen, koska se välittää monia myöhäisempiä ja yhdisteltyjä perinteitä Kassandran hahmosta.
Tulkinnat ja arkeologiset/taiteelliset kuvaukset
Kassandran hahmo on innoittanut lukuisia kirjallisia, teatteri- ja kuvataiteellisia tulkintoja antiikista nykyaikaan. Hänestä on tehty traaginen symboli kuulumattomuudelle, ennustajan yksinäisyydelle ja uhrin asemalle vallan ja sodan keskellä. Arkeologisissa löytökokonaisuuksissa sekä antiikin kuvataiteessa Kassandra esiintyy ajoittain, mutta useimmat tarinamme kohtaavat hänet kirjallisissa lähteissä.
Huomautus lukijalle: Kassandran tarina sisältää väkivaltaa, sen tyyli ja yksityiskohdat vaihtelevat lähteestä toiseen, ja antiikin kertomukset ovat usein ristiriitaisia. Kertomus on säilynyt fragmentaarisesti ja sen eri versiot heijastavat muinaisia kirjailijoita, tunteita ja poliittisia näkökulmia.
Ajax vie Kassandran, Kodrosin maalarin maalaus juomamaljaan (kylix), n. 440-430 eKr., Louvresta.
Kassandra, kirjoittanut Evelyn De Morgan
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Kassandra kreikkalaisessa mytologiassa?
A: Kassandra oli Troijan kuninkaan Priamoksen ja Hekuban tytär ja Helenen kaksoissisar. Hän oli kuuluisa ennustuksistaan huonoista tapahtumista.
K: Minkä lahjan Apollon-jumala antoi Kassandralle?
V: Apollo antoi Kassandralle ennustamisen lahjan, jotta tämä rakastaisi häntä.
K: Miksi Apollo oli vihainen Kassandralle?
V: Apollo oli vihainen Kassandralle, koska tämä ei halunnut rakastaa häntä.
K: Mitä Apollo muutti lahjastaan Kassandralle?
V: Apollo muutti sen niin, että Kassandra pystyi ennustamaan vain pahoja asioita ja että kukaan ei koskaan uskoisi häntä.
K: Mitä Kassandra tiesi Troijan sodasta?
V: Kassandra tiesi Troijan hevosen tempusta.
K: Miksi Kassandra ei pystynyt estämään Troijan tuhoa?
V: Kukaan ei uskonut Kassandran ennustusta Troijan hevosesta, joten hän ei voinut estää Troijan tuhoa.
K: Mitä Kassandralle tapahtui Troijan sodan jälkeen?
V: Troijan sodan jälkeen Kassandrasta tuli Agamemnonin orja. Hän varoitti häntä siitä, että hänen vaimonsa Klytaimnestra tappaisi hänet, mutta hän ei uskonut häntä. Tämän seurauksena Agamemnon tapettiin, ja Kassandra pian hänen jälkeensä.
Etsiä