Kemialliset synapsit
Kemialliset synapsit ovat synapseja, jotka käyttävät signaalien välittämiseen kemiallisia välittäjäaineita, joita kutsutaan välittäjäaineiksi. Niitä on kaikkialla kehossa. Erityisesti keskushermostossa ja aivoissa.
Neuronit käyttävät sähköisiä signaaleja tiedon siirtämiseen. Näitä signaaleja kutsutaan toimintapotentiaaleiksi. Keskimääräisissä ihmisaivoissa on arviolta 86 miljardia neuronia. Neuronit eivät toimi yksin. Niiden on oltava yhteydessä toisiin neuroneihin ja välitettävä viestejä toistensa välillä. Sähköinen signaali ei pysty yksin kulkemaan neuronien välistä rakoa. Siksi tarvitaan välittäjäaineita, jotta signaalit kulkevat neuronilta toiselle. Tässä mielessä ne eroavat sähköisistä synapseista, jotka välittävät sähköisiä signaaleja suoraan seuraavalle neuronille. Kemialliset synapsit voidaan luokitella edelleen toiminnan ja rakenteen mukaan.
Tyypillinen kemiallinen synapsi
Rakenne
Tyypillinen kemiallinen synapsi on rakenteeltaan kolmiosainen:
- Esisynaptinen pääte on yleensä aksonissa. Se vapauttaa välittäjäaineita synaptiseen rakoon. Esisynaptinen pääte on synaptisen siirron ensimmäinen osa, ja siksi siinä on etuliite "pre-".
- Jälkisynaptisen solun synaptinen kalvo on yleensä seuraavan neuronin dendriitissä. Se imee välittäjäaineita postsynaptiseen neuroniin (signaalin vastaanottava neuroni). Jälkisynaptinen solu on lähetysprosessin viimeinen osa, ja siksi siinä on "post-" -liite.
- Synaptinen rako on kahden kalvon keskellä oleva osa. Tämä tila on täytetty solunulkoisella (extra- = solun ulkopuolella. cellular = elävä solu.) proteiinimatriisilla, joka pääasiassa pitää kaksi hermosolua yhdessä.
Kahdenlaisia kemiallisia synapseja
- Tyypin I synapsit ovat yleisimpiä kemiallisia synapseja ihmisen aivoissa. Nämä synapsit herättävät (laukaisevat) seuraavan hermosolun. Seuraava neuroni tuottaa toimintapotentiaalin, kun tämä synaptinen siirto tapahtuu. Nämä synapsit sijaitsevat yleensä jälkisynaptisen solun dendriiteissä. Esisynaptinen pääte sijaitsee lähetyksen lähettävän neuronin aksonissa (esisynaptinen solu). Tyypin I synapsit ovat muodoltaan symmetrisiä.
- Tyypin II synapseja on harvemmin ihmisen aivoissa. Nämä synapsit ovat muodoltaan epäsymmetrisiä. Ne estävät. Sen sijaan, että ne aiheuttaisivat toimintapotentiaalin seuraavassa hermosolussa, ne pysäyttävät toimintapotentiaalin. Ne ovat harvinaisempia kuin tyypin I synapsit.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat kemialliset synapsit?
V: Kemialliset synapsit ovat synapseja, jotka käyttävät välittäjäaineita signaalien välittämiseen neuronien välillä.
K: Missä kemiallisia synapseja esiintyy?
V: Kemiallisia synapseja on kaikkialla kehossa, erityisesti keskushermostossa ja aivoissa.
K: Miten neuronit välittävät tietoa?
V: Neuronit välittävät tietoa sähköisten signaalien eli toimintapotentiaalien avulla.
K: Kuinka monta neuronia arvioidaan olevan keskimääräisissä ihmisaivoissa?
V: Keskimääräisissä ihmisaivoissa on arviolta 86 miljardia neuronia.
K: Miksi neuronien on oltava yhteydessä toisiin neuroneihin?
V: Neuronien on oltava yhteydessä toisiin neuroneihin, jotta ne voivat välittää viestejä toistensa välillä.
K: Miksi kemiallisissa synapseissa tarvitaan välittäjäaineita?
V: Kemiallisissa synapseissa tarvitaan välittäjäaineita signaalien välittämiseen neuronilta toiselle, koska sähköinen signaali ei yksinään pysty kulkemaan neuronien välisen kuilun läpi.
K: Miten kemialliset synapsit eroavat sähköisistä synapseista?
V: Kemialliset synapsit käyttävät välittäjäaineita signaalien välittämiseen neuronien välillä, kun taas sähköiset synapsit välittävät sähköisiä signaaleja suoraan seuraavaan neuroniin.
