Chen-dynastia (557–589) — Kiinan eteläinen Han-dynastia ja vauraus

Chen-dynastia (557–589) — eteläinen Han-dynastia, joka keräsi valtavat varannot: miljoonat hopeataalit, silkki-, posliini- ja maustekaupan kukoistus ja historiallinen vauraus.

Chen-dynastia 陳朝 (557–589) oli Kiinan neljäs ja viimeinen eteläisistä dynastioista. Se oli etninen Han-dynastia ja hallitsi pääosin Jangtse-joen eteläpuolista aluetta, pääkaupunkinaan Jiankang (建康, nykyinen Nanjing). Perustajaksi lasketaan kenraali Chen Baxian (陳霸先), jonka jälkeen dynastiaa johti kapea keisariperhe useiden hallitsijoiden ajan, kunnes viimeinen keisari Chen Shubao (陳叔寶) joutui luopumaan vallasta.

Historiankirjoitus ja lähteet

Chen-dynastian aikakaudelta on säilynyt suhteellisen vähän alkuperäisiä lähteitä verrattuna moniin muihin dynastioihin, mikä johtuu osaksi sodista ja myöhemmästä vallansiirrosta Sui-dynastialle. Virallinen historiankirjoitus sisältää Chenista tehdyn erillisen teoksen, Chen Shu (陳書), joka koottiin myöhempinä aikoina. Tästä huolimatta arkeologiset löydöt, numismaattiset ja kauppaan liittyvät todisteet sekä vieraskirjallisuus auttavat täydentämään kuvaa dynastian hallinnosta, taloudesta ja kulttuurista.

Hallinto ja yhteiskunta

Chen-dynastia jatkoi monilta osin eteläisten dynastioiden perinteitä: virkamieskunta perustui pitkälti aristokraattisiin sukuverkostoihin ja sotilaallisiin johtajiin, ja hallinnollinen järjestelmä oli perinteisestä kiinalaisesta byrokratiasta johdettua. Virallinen verotus- ja hallintajärjestelmä oli monin kohdin vakaa, ja paikallistasolla maanomistus ja sukuverkostot vaikuttivat merkittävästi yhteiskuntarakenteeseen. Vaikka hallinto ei saavuttanut myöhempien keskushallintojen laajuutta, se piti yllä toimeentuloa ja julkisia palveluja Jangtse-joen eteläosissa.

Talous ja kauppa

Chen-dynastian talous oli suhteellisen vahva. Olemassa olevien tietojen mukaan dynastia oli rikas ja erityisesti hopeavarannot olivat merkittävät: joidenkin lähteiden mukaan dynastialla oli varastoissaan jopa 30 miljoonaa taelia hopeaa (taali painoi noin 30 grammaa), ja hopeaa käytettiin laajasti maksuvälineenä. Mainitaan myös, että Chen-dynastialla oli suuri määrä hopeaa, jota käytettiin rahana. Tällaiset luvut on syytä nähdä viitteenä vauraudesta enemmän kuin tarkan tilinpidon tuloksena.

Legendaarisissa vertailuissa on sanottu, että Chen-dynastialla olisi ollut kymmenkertaisesti enemmän vaurautta kuin Euroopalla samaan aikaan, mutta tämä tulkitaan useimmiten liioitteluksi tai kuvaannolliseksi osoitukseksi Itä-Aasian taloudellisesta etumatkasta moniin läntisiin alueisiin verrattuna. Chenin alueella viljeltiin runsaasti riisiä, harjoitettiin vesiviljelyä ja kalastusta, ja käsityö- ja teollisuustuotanto (kuten posliini, silkki ja lakkaesineet) oli kehittynyttä.

Dynastian aikana oli suuri kysyntä kiinalaiselle silkille, mausteille, posliinille, taideteoksille ja monille muille tuotteille. Merikauppa Jangtse-joen suistoalueelta ja etelärannikon satamista yhteyksineen Etelä-Aasiaan kasvatti varoja ja toi myös kulttuurisia vaikutteita. Chenin alueen laiva- ja satamoteknologia sekä kaupallinen verkosto olivat tärkeitä dynastian vaurauden lähteitä.

Kulttuuri ja uskonto

Buddhalaisuus kukoisti eteläisessä Kiinassa Chenin aikana, ja luostarit sekä uskonnolliset instituutiot toimivat paitsi hengellisenä myös taloudellisena ja sivistyksellisenä keskuksena. Kirjallisuus, runous, maalaustaide ja käsityöperinteet kehittyivät edelleen, ja paikalliset mestarit tuottivat posliinia, lakka- ja puusepäntyötä sekä tekstiilejä, jotka olivat kysyttyjä sekä kotimarkkinoilla että vientiin menevinä tuotteina.

Sotilaallinen tilanne ja dynastian loppu

Chen-dynastian aika oli osa laajempaa ajanjaksoa, jolloin Kiinan pohjoisosissa vallitsi useita kilpailevia valtakuntia. Chen pyrki säilyttämään asemansa etelässä, mutta kohtasi painetta pohjoisen yhtenäistymispyrkimyksiltä. Vuonna 589 Sui-dynastia aloitti kampanjan, joka johti Chenin valtakunnan kukistumiseen: Sui voitti sotilaallisesti ja valtakunnan johto kukistui, kun viimeinen Chen-keisari oli luopunut keisarin asemastaan. Sui:n valtaannousu yhdisti Kiinan jälleen yhdeksi keskushallinnoksi ja loi pohjan myöhemmälle Tang-kaudelle.

Perintö

Vaikka Chen-dynastian kesto oli lyhyt, sen taloudellinen ja kulttuurinen vaikutus eteläisessä Kiinassa oli merkittävä. Alueen kaupallinen toiminta, käsityöperinteet ja uskonnollinen elämä jatkoivat kehittymistään myös Sui- ja Tang-aikoina. Chenin aika muistetaan erityisesti eteläisen Kiinan varhaisesta taloudellisesta voimasta, monipuolisesta kauppaverkostosta ja paikallisesta kulttuurillisesta luovuudesta.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Chen-dynastia?

K: Oliko Chen-dynastia etninen Han-dynastia?

K: Mikä oli Chen-dynastian asema käytettävissä olevien tietojen mukaan?

K: Voitteko antaa esimerkin Chen-dynastian varallisuudesta?

K: Millainen oli Chen-dynastian vero- ja hallintojärjestelmä?

K: Mitä Chen-dynastia käytti rahana?

K: Kuka otti Chen-dynastian vallan ja milloin se tapahtui?

Hae kirjaimella