Shakkiluokitusjärjestelmä
Shakkiluokitusjärjestelmä on järjestelmä, jota käytetään shakissa pelaajan vahvuuden arvioimiseksi hänen suorituksensa perusteella muita pelaajia vastaan. Niitä käyttävät kaikki kansalliset shakkiorganisaatiot ja Kansainvälinen shakkiliitto FIDE. Näissä järjestelmissä korkeampi numero osoittaa vahvempaa pelaajaa. Yleensä pelaajan luokitus nousee, jos hän suoriutuu odotettua paremmin, ja laskee, jos hän suoriutuu odotettua huonommin. FIDE ja monet maat käyttävät Elo-luokitusjärjestelmää.
Ensimmäinen nykyaikainen luokitusjärjestelmä otettiin käyttöön Correspondence Chess League of America -järjestössä vuonna 1939. Neuvostopelaaja Andrey Khachatoruv ehdotti samanlaista järjestelmää vuonna 1946. Ensimmäinen kansainväliseen shakkiin vaikuttanut järjestelmä oli Ingon järjestelmä vuonna 1948. USCF (United States Chess Federation) otti Harknessin järjestelmän käyttöön vuonna 1950. Pian tämän jälkeen Britannian shakkiliitto alkoi käyttää tilastotieteilijän ja korkean virkamiehen Sir Richard Clarken suunnittelemaa järjestelmää. USCF siirtyi Elo-luokitusjärjestelmään vuonna 1960, ja FIDE otti sen käyttöön vuonna 1970.
Perusperiaate
Arvosanan taustalla on seuraava periaate. Arvosana on ennuste siitä, miten hyvin pelaaja pärjää muita eri luokan pelaajia vastaan. Jos pelaaja menestyy ennustettua paremmin, hänen arvosanansa nousee; jos hän menestyy huonommin, hänen arvosanansa laskee. Aritmeettinen laskutoimitus osoittaa, kuinka paljon pelaajan arvosana muuttuu. Nykyään kaikki tulokset syötetään tietokonetietokantaan, ja tietokoneohjelmisto tekee kaikki laskelmat. Tämän jälkeen lista julkaistaan "luokituslistana".
Historia
- 1933 - Correspondence Chess League of America (nykyinen ICCF U.S.A.) on ensimmäinen kansallinen järjestö, joka käyttää numeerista luokitusjärjestelmää.
- 1942 - Chess Review käyttää Harknessin järjestelmää, joka on ICCF:n järjestelmän parannus.
- 1946 - Neuvostoliiton shakkiliitto käyttää ei-numeerista järjestelmää pelaajien luokittelussa. Kyseessä on kansallinen mestaritittelijärjestelmä.
- 1948 - Länsi-Saksan shakkiliitto julkaisee ja käyttää Ingo-järjestelmää.
- 1950 - USCF alkaa käyttää Harknessin järjestelmää ja julkaisee ensimmäisen luokituslistansa Chess Life -lehden marraskuun numerossa. Reuben Fine on ykkönen luokitusluvulla 2817 ja Sammy Reshevsky on toinen luokitusluvulla 2770.
- 1959 - USCF nimittää Arpad Elon komitean johtoon, jonka tehtävänä on tutkia kaikkia luokitusjärjestelmiä ja antaa suosituksia.
- 1961 - Elo kehittää järjestelmänsä ja USCF ottaa sen käyttöön. Se julkaistaan Chess Life -lehden kesäkuun 1961 numerossa.
- 1970 - FIDE alkaa käyttää Elo-järjestelmää. Bobby Fischer on listan kärjessä.
- 1978 - Elon kirja (The rating of chessplayers, past and present) hänen luokitusjärjestelmästään julkaistaan.
- 2001 - Glicko-luokitusjärjestelmä julkaistaan.
- 2005 - Jeff Sonas julkaisee Chessmetricsin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on shakkiluokitusjärjestelmä?
A: Shakkiluokitusjärjestelmä on shakissa käytetty järjestelmä, jolla arvioidaan pelaajan vahvuutta hänen suorituksensa perusteella muita pelaajia vastaan.
K: Mitkä organisaatiot käyttävät shakkiluokitusjärjestelmiä?
V: Kaikki kansalliset shakkiorganisaatiot ja Kansainvälinen shakkiliitto FIDE käyttävät shakkiluokitusjärjestelmiä.
K: Mitä korkeampi numero tarkoittaa shakkiluokitusjärjestelmässä?
V: Shakkiluokitusjärjestelmässä korkeampi numero osoittaa vahvempaa pelaajaa.
K: Miten pelaajan luokitus muuttuu shakkiluokitusjärjestelmässä?
V: Pelaajan luokitus nousee, jos hän suoriutuu odotettua paremmin, ja laskee, jos hän suoriutuu odotettua huonommin.
K: Mikä on Elo-luokitusjärjestelmä?
V: Elo-luokitusjärjestelmä on FIDE:n ja monien maiden käyttämä shakkiluokitusjärjestelmä.
K: Kuka ehdotti nykyistä shakkiluokitusjärjestelmää vastaavaa järjestelmää vuonna 1946?
V: Neuvostopelaaja Andrey Khachatoruv ehdotti samanlaista järjestelmää vuonna 1946.
K: Milloin FIDE otti käyttöön Elo-luokitusjärjestelmän?
V: FIDE otti Elo-luokitusjärjestelmän käyttöön vuonna 1970.
