Sarjakuva – määritelmä, tyypit ja historia (manga, graafiset romaanit)

Tutustu sarjakuvan määritelmään, tyyppeihin ja historiaan — manga, graafiset romaanit ja sarjakuvaformaattien kehitys selkeästi ja kiinnostavasti.

Sarjakuvissa tarinoita tai tietoja kerrotaan kuvien tai kuvien ja sanojen avulla. Sarjakuvissa tarina etenee peräkkäisissä kuvissa eli paneeleissa. Lukusuunta ja lukujärjestys vaihtelevat kulttuurista ja julkaisusta riippuen: länsimaisissa teoksissa lukija yleensä aloittaa vasemmasta yläkulmasta ja etenee oikealle, kun taas Japanissa julkaistut sarjat (manga) on usein tarkoitettu luettavaksi oikealta vasemmalle. Jokainen paneeli sijoittuu ajallisesti paikkaan, joka edeltää tai seuraa niitä ympäröiviä paneeleja, ja näin syntyy juonen eteneminen kuvien avulla.

Tyypit ja formaatit

Sarjakuvat voivat olla hyvin erilaisia sekä pituudeltaan että sisällöltään. Tässä muutamia yleisiä tyyppejä:

• Sarjakuvat (comic strips) – yleensä lyhyitä, yhden sivun tai muutaman ruudun määrän tarinoita, joita julkaistaan usein sanomalehdissä. Nämä stripit voivat olla humoristisia, poliittisia tai kertoa lyhyitä arkielämän hetkiä.
• Sarjakuvakirjat (comic books) – ohuempia, periodisesti ilmestyviä lehtiä, joissa on usein pidempiä jatkotarinoita tai sarjoja sekä mainoksia ja arvosteluja.
• Graafiset romaanit – täysmittaisia sarjakirjoja, joissa tarina on koottu romaanin mittaiseksi teokseksi. Graafiset romaanit kattavat monenlaisia genrejä ja aiheet vakavista historiallisista kertomuksista henkilökohtaisiin muistelmatarinoihin.
• Manga – japanilainen sarjakuvan muoto, joka kattaa äärettömän laajan genrivalikoiman (shonen, shojo, seinen, josei ym.). Manga voi olla sekä kevyttä viihdettä että syvällistä kirjallisuutta.
• Verkkosarjakuvat (webcomics) – internetissä julkaistuja sarjakuvia, jotka hyödyntävät myös verkon mahdollisuuksia: interaktiivisuutta, animaatiota ja jatkuvaa päivitettävyyttä.
• Sanomalehden pilapiirrokset ja editorial cartoons – yksittäisiä kuvia tai lyhyitä sarjoja, joita käytetään kommentoimaan ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita.
• Sanattomat sarjakuvat – kertovat tarinan ilman tekstiä pelkillä kuvilla; toimivat kansainvälisesti hyvin.

Teknisiä ja ilmaisullisia piirteitä

Sarjakuvan kerronta rakentuu useista visuaalisista elementeistä:

• Paneelit – yksittäiset kehykset, joissa tapahtuma esitetään.
• Gutter – paneelien välinen tila; se antaa lukijan mielikuvituksen täyttää ajallisen välitilan.
• Sanapallot ja teksti – puhe ja ajatukset esitetään usein sanapallojen avulla. Sanapalloissa on erilaisia muotoja ja tyyppejä: puhepallo, ajatuspallo, huutopallo ja selittävä tekstilaatikko (caption).
• Kirjoittaminen ja taitto – käsikirjoitus, ruutujen asettelu, lyijykynätyö, tussaus, värit ja typografia muodostavat sarjakuvan lopullisen ilmeen.
• Kerrontatekniikat – elokuvamaisia kikkoja kuten lähikuvat, laajat maisemakuvat, montaasit ja aikahyppäykset ovat yleisiä sarjakuvissa. Hyvä sarjakuva hyödyntää sekä kuvaruutuja että niiden välejä luodakseen rytmiä ja tunnelmaa.

Historia lyhyesti

Sarjakuvan idea — kertominen peräkkäisten kuvien avulla — on vanha: esimerkkeinä voi mainita muinaiset reliefit ja käsikirjoitusten kuvitukset, joissa kerrottiin tapahtumasarjoja. Moderni sanomalehtisarjakuva syntyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Yksi usein mainittu varhainen hahmo on The Yellow Kid (Richard F. Outcault, 1890-luku), jota pidetään yhtenä ensimmäisistä sanomalehtisäikeen hahmoista.

1900-luvulla sarjakuvat levisivät laajalti: ensimmäiset sarjakuvakirjat kokoivat sanomalehtisarjoja yhteen, ja myöhemmin syntyi kokonaan uusia formaatteja. 1930–40-luvuilla Yhdysvalloissa nousi supersankarisukupolvi (esim. Superman 1938), joka muokkasi sarjakuvan kulttuurista asemaa. Toisaalla Euroopassa kehittyi oma perinteensä (esim. ranskalais-belgialainen bande dessinée) ja Japanissa manga vakiinnutti asemansa omine visuaalisine koodistoineen.

1970-luvulta eteenpäin sarjakuvaa alettiin arvioida yhä enemmän taiteen ja kirjallisuuden muotona. Graafiset romaanit toivat genrelle uuden arvostuksen; merkittäviä teoksia ovat esimerkiksi Will Eisnerin ja Art Spiegelmanin työt. Nykyään sarjakuva kattaa sekä kevyttä viihdettä että vakavaa kirjallisuutta ja tutkittua informaatiota.

Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat

Sarjakuvat ovat olleet merkittävä osa populaarikulttuuria ja viestintää: ne välittävät tarinoita, identiteettejä ja politiikkaa, ja niitä käytetään myös kasvatuksessa ja tietokirjoissa. Sarjakuvat tavoittavat eri-ikäisiä lukijoita ja puhuttelevat laajasti visuaalisen kielen kautta. Lisäksi niiden tekninen kehitys (digitaalinen värittäminen, verkkotallennus, painatustekniikat) on laajentanut tekijöiden mahdollisuuksia ja lukijoiden saatavuutta.

Yhteenveto

Sarjakuva on monipuolinen ja selkeästi tunnistettava kertomisen muoto, jossa kuvat — usein yhdessä sanojen kanssa — muodostavat peräkkäisiä ruutuja eli paneeleja. Muotoja on lukemattomia: lyhyistä sanomalehtiriveistä ja verkkosarjakuvista pitkälti kirjoitettuihin graafisiin romaaneihin ja laajoihin mangoihin. Sarjakuvat voivat viihdyttää, opettaa, kritisoida tai koskettaa, ja ne ovat osa sekä paikallista että maailmanlaajuista kulttuuria.

Sarjakuvien historia

• Couperie, Pierre & Horn, Maurice 1968. Sarjakuvan historia. Crown Publishers, New York. [pre-ISBN]
• Sabin, Roger 1996. Comics, Comix, & Graphic Novels: sarjakuvataiteen historia. Phaidon, Lontoo. ISBN 0-7148-3993-0.
• Sabin, Roger 1993. Aikuisten sarjakuvat: johdanto. Routledge, Lontoo. ISBN 0-415-04419-7
• Schodt, Frederik L. 1983. Manga! Manga! japanilaisten sarjakuvien maailma. Kodansha, Tokio. ISBN 0-87011-752-1 (USA).
• Chapman, James 2011. Brittiläinen sarjakuva: kulttuurihistoria. Reaktion Books, Lontoo. ISBN 978-2-86189-855-5.
• Estren, Mark James 1974. Maanalaisen sarjakuvan historia. Ronin Publishing Inc. California. ISBN 0-914171-64-X.
• McCloud, Scott 1994. Understanding comics: the invisible art (Sarjakuvan ymmärtäminen: näkymätön taide). HarperCollins 1994. New York. ISBN 0-06-097625-X.

 
Teoreetikot kiistelevät siitä, onko Bayeux'n tapetti sarjakuvan esiaste.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on sarjakuva?

K: Mitä ovat graafiset romaanit?

K: Mitä tarkoittaa manga?

K: Mistä ensimmäiset sarjakuvat Yhdysvalloissa saivat nimensä?

K: Miten tarinoita tai tietoa välitetään sarjakuvissa?

K: Millaisia ilmapalloja käytetään puheen esittämiseen sarjakuvissa?

Hae kirjaimella