Manga – japanilainen sarjakuva, mangaka, lukusuunta ja anime

Manga (jap. 漫画) on japanilainen sarjakuva.

Mangan piirtää mangaka (jap. 漫画家) (jap. sarjakuvapiirtäjä: sarjakuvataiteilija). Mangaa luetaan yleensä oikealta vasemmalle.

Sana manga voi olla sekä yksikössä että monikossa ja tarkoittaa sekä sarjakuvamediaa että yksittäistä sarjakuvaa. Se on taidemuoto, jota käytetään sarjakuvien piirtämiseen ja animen (mangataiteesta tehtyjen animaatioiden) kehittämiseen. Värit ja symbolit ovat tärkeitä.

Historia ja kehitys

Mangan juuret ulottuvat 1800–1900-luvun vaihteeseen, mutta nykymuoto kehittyi erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Tärkeitä vaikuttajia ovat esimerkiksi Osamu Tezuka, jonka tyyli ja kerronnan keinot muovasivat modernia mangaa. Ajan myötä manga on laajentunut moniin eri tyyleihin ja alakulttuureihin, kuten gekiga (aikuisemmille suunnattu, realistisempi tyyli).

Julkaisu ja formaatit

Usein mangasarjat ilmestyvät ensin jaksoina viikoittaisissa tai kuukausittaisissa mangalehdissä (esim. Weekly Shōnen Jump), ja myöhemmin koottuina laajempina albumeina, joita kutsutaan tankōbon-painoksiksi. Mangat ovat perinteisesti mustavalkoisia painoteknisistä ja kustannussyistä, mutta kannet ja erityisnumerot voivat olla värillisiä. Piirtämiseen käytetään usein screentone-tekniikkaa varjostusten ja tekstuurien luomiseksi.

Lukusuunta ja lokalisaatio

Alkuperäinen japanilainen lukusuunta on oikealta vasemmalle, sekä sivuilta että ruuduista luettaessa. Joissain käännöksissä julkaisut saatettiin alun perin peilata (käänsiä vasen–oikea) länsimaista lukutapaa varten, mutta nykyään useimmat kääntäjät säilyttävät alkuperäisen lukusuunnan ja merkitsevät sen lukijoille.

Genret ja kohderyhmät

Mangaa on hyvin monenlaista, ja se jaotellaan usein kohderyhmän mukaan:

• Shōnen – nuorille pojille; toimintaa, seikkailua ja kasvukertomuksia.
• Shōjo – nuorille tytöille; romantiikkaa, ihmissuhteita ja tunnekertomuksia.
• Seinen – aikuisille miehille; monesti realistisempaa tai synkempää sisältöä.
• Josei – aikuisille naisille; enemmän arjen realismia ja ihmissuhteiden syvyyttä.
• Kodomo – lapsille suunnatut tarinat.

Lisäksi on lukuisia alagenrejä, kuten fantasia, scifi, kauhu, urheilu, slice of life ja aikuisviihde.

Mangakan työ ja tuotantoprosessi

Mangaka voi olla sekä käsikirjoittaja että piirtäjä, mutta usein työtä tehdään apulaisten ja toimittajan kanssa. Tyypilliseen prosessiin kuuluu käsikirjoitus, luonnostelu (storyboard eli nemu), ruudutus, piirustus, mustatus ja screentone-materiaalin lisääminen. Aikataulut sanomalehti- ja lehtijulkaisuissa voivat olla hyvin tiukat, ja monet mangakat työskentelevät pitkää päivätyötä.

Kerronta ja visuaaliset keinot

Mangan kerronta hyödyntää ruutujen rytmitystä, panelointia, katsojan näkökulman vaihtelua ja onomatopoeettisia äänitehosteita. Ilmeet ja symbolit ovat osa visuaalista sanastoa: esimerkiksi suuret silmät korostavat tunteita ja pilkkumaiset taustamotiivit ilmaisevat tunnelmia.

Anime ja muut sovitukset

Monet mangat saavat myöhemmin anime-sovituksia, elokuvia, televisiosarjoja, pelejä ja oheistuotteita. Anime voi seurata tarkasti manga-lähdettä tai ottaa omia reittejä käsikirjoituksen muokkaamiseksi. Toisaalta menestyneet anime-sarjat usein lisäävät mangan myyntiä ja näkyvyyttä.

Kansainvälinen leviäminen ja digitaalisuus

Manga on suosittu maailmanlaajuisesti. Julkaisijat myyvät lisenssejä käännöksinä, ja digitaalinen julkaiseminen on kasvanut nopeasti. Samalla on syntynyt myös epävirallisia käännöksiä (scanlations), jotka ovat tekijänoikeudellisesti ongelmallisia ja usein kiistanalaisia.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys

Manga heijastaa usein japanilaista kulttuuria, ajankohtaisia teemoja ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta se myös käsittelee universaaleja teemoja, jotka puhuvat laajalle yleisölle. Se on paitsi viihdettä myös taidemuoto ja tutkimuskohde akateemisissa piireissä.

Yhteenvetona: Manga on monipuolinen ja laaja sarjakuvaperinne, joka kattaa kaiken lapsille sopivasta viihteestä syvällisiin aikuiskertomuksiin. Sen visuaaliset keinot, julkaisuformaatit ja tiukat julkaisuaikataulut tekevät siitä ainutlaatuisen ilmiön niin Japanissa kuin maailmanlaajuisestikin.

Hae kirjaimella