Kompensaatio (psykologia)

Psykologiassa kompensaatio on tapa, jolla ihmiset peittävät jotain, mitä he eivät osaa tehdä hyvin, tekemällä jotain muuta todella hyvin. He eivät välttämättä edes tiedä tekevänsä niin. Kompensointi voi peittää todellisia tai kuviteltuja ongelmia ja henkilökohtaista tai fyysistä huonommuutta. Se ei kuitenkaan oikeastaan ratkaise ongelman syytä. Positiiviset kompensaatiot voivat auttaa ihmistä voittamaan vaikeudet. Negatiiviset kompensaatiot eivät kuitenkaan auta, ja ne voivat jopa pahentaa ongelmia.

Negatiivisia korvauksia on kahdenlaisia:

Ylikompensaatio, jossa henkilöllä on tavoitteena saavuttaa paremmuus. Tämä johtaa vallan, dominanssin, itsetunnon ja itsearvostuksen haluun.
Korvauksen alittaminen, johon kuuluu avun pyytäminen, johtaa rohkeuden puutteeseen ja hengenpelkoon.

Tunnettu esimerkki ylikompensoinnin epäonnistumisesta on nähtävissä ihmisillä, jotka käyvät läpi elämän keskivaiheilla olevaa kriisiä. Keski-ikää lähestyttäessä monilta ihmisiltä (erityisesti miehiltä) puuttuu energiaa ylläpitää psykologista puolustustaan, myös kompensoivia tekojaan.

Alkuperä

Alfred Adler, yksilöpsykologian perustaja, käytti sanaa kompensaatio alemmuudentunteiden yhteydessä. Kirjassaan Study of Organ Inferiority and Its Physical Compensation (1907) hän kirjoitti, että jos ihminen tuntee itsensä alemmaksi (heikoksi), hän yrittää (yleensä) kompensoida sen jollakin muulla tavalla.

Adlerin syy tämän tutkimiseen oli hänen oma kokemuksensa. Hän oli ujo, ja silti hän ponnisti pitämään luentoja.

Adler "siirsi" tämän korvausajatuksen myös psyykkiseen koulutukseen.

Kulttuuriset vaikutukset

Kompensaatioteorian mukaan narsistiset ihmiset peittävät huonon itsetuntonsa tunteet:

puhuvat "erittäin"
yhteydenpito "suuresti ihailtuihin" henkilöihin

Narsistiset lapset yrittävät kompensoida mustasukkaisuuttaan ja vihaansa fantasioimalla:

teho
kauneus
varallisuus

Amerikkalainen historioitsija ja yhteiskuntakriitikko Christopher Lasch kirjoitti kirjassaan The Culture of Narcissism (1979), että 1970-luvun pohjoisamerikkalainen yhteiskunta oli narsistinen. Narsistinen yhteiskunta:

palvoo kulutusta
pelkää riippuvuutta, ikääntymistä ja kuolemaa.

Siksi se on "kiehtonut" mainetta.

Kuluttaminen voi olla esimerkki kompensaatiosta (ks. Allison J. Pughin tutkimus: From compensation to 'childhood wonder'). Esimerkkejä:

tavaroiden käyttö ihmissuhteiden välittämiseen.
vanhemmat hyvittävät "huonot" olosuhteet (köyhyys, hyväksikäyttö ...), joissa he elivät.
Vanhemmat hyvittävät lapsille aiheuttamansa "huonot" olosuhteet (avioero, ...).

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on korvaus psykologiassa?

V: Kompensaatio on tapa, jolla ihmiset peittävät jotain, mitä he eivät osaa tehdä hyvin, tekemällä jotain muuta erittäin hyvin.

K: Voiko ihminen olla tietoinen kompensaatiostaan?

V: Ei, henkilö ei välttämättä edes tiedä käyttävänsä kompensaatiota.

K: Ratkaiseeko kompensaatio ongelman syyn?

V: Ei, kompensaatio ei ratkaise ongelman syytä, se vain peittää sen.

K: Voivatko positiiviset kompensaatiot auttaa henkilöä voittamaan vaikeudet?

V: Kyllä, positiiviset kompensaatiot voivat auttaa henkilöä voittamaan vaikeudet.

K: Millaisia ovat kahdenlaisia negatiivisia kompensaatioita?

V: Kahdenlaisia negatiivisia kompensaatioita ovat ylikompensaatio ja alikompensaatio.

K: Mitä on ylikompensointi?

V: Ylikompensoinnista on kyse silloin, kun henkilöllä on tavoitteena saavuttaa paremmuus, mikä johtaa siihen, että hän haluaa valtaa, ylivaltaa, itsetuntoa ja itsearvostusta.

K: Mikä on esimerkki epäonnistuneesta ylikompensoinnista?

V: Esimerkkinä epäonnistuneesta ylikompensoinnista voidaan pitää ihmisiä, jotka käyvät läpi elämän keskivaiheilla olevaa kriisiä, jolloin heiltä puuttuu energiaa ylläpitää psykologista puolustustaan, mukaan lukien kompensoivat teot.