Luottoriskinvaihtosopimus (Credit Default Swap, lyhyesti CDS) on eräänlainen johdannainen, jossa yhden osapuolen maksama korvaus (premium) suojataan vastaan sellaista tapahtumaa vastaan, että tietty velallinen (esim. yritys tai valtio) ei pysty maksamaan velkojaan. Käytännössä ostat suojan sitä vastaan, että tietty yritys ei maksa velkakirjojaan tai laiminlyö maksunsa. Jos määritelty “credit event” tapahtuu, suojan myyjä maksaa sopimuksen mukaisen korvauksen ostajalle.
- Vakuutusyhtiöt varmistavat, että omistat vakuutettavan kohteen, mutta voit ostaa luottoriskinvaihtosopimuksia joukkovelkakirjoille, joita et omista.
- Hallitus antaa sääntöjä (ns. asetuksia) vakuutuksille, mutta ei vielä luottoriskinvaihtosopimuksille.
- Vakuutusyhtiöillä on oltava riittävästi rahaa, jos monet ihmiset tarvitsevat vakuutusta samaan aikaan. Koska luottoriskinvaihtosopimusten myyjillä ei ole monia sääntöjä, heidän ei tarvitse olla yhtä varovaisia.
Miten CDS toimii käytännössä
Perinteisessä CDS-sopimuksessa on kaksi pääosapuolta:
- Suojan ostaja (buyer of protection): maksaa säännöllistä premiumia (spread) suojan myyjälle.
- Suojan myyjä (seller of protection): sitoutuu maksamaan korvauksen, jos määritelty luottotapahtuma tapahtuu.
Lisäksi sopimuksessa määritellään reference entity (se yritys tai valtio, jonka luottoriskiä suojataan), sopimuksen nimellisarvo (notional) ja ne tapahtumat, joita pidetään luottotapahtumana (esim. konkurssi, maksun viivästyminen, velkojen uudelleenjärjestely). Suoja voi kattaa koko nimellisarvon tai osan siitä.
Tasauksen ja korvauksen muodot
Kun credit event tapahtuu, toteutus voi tapahtua kahdella päätyylillä:
- Fyysinen toimitus: suojan ostaja toimittaa viitteenä olevan joukkovelkakirjan suojan myyjälle vastineeksi täysimääräisestä nimellisarvosta.
- Rahajärjestely (cash settlement): osapuolet selvittävät korvauksen käteisenä, yleensä perustuen markkinahintaan ja tappioon. Tämä on yleisempi markkinoilla.
Miksi CDS:ää käytetään
- Suojaaminen (hedging): velkakirjan omistaja voi suojata salkkunsa yrityksen tai valtion maksuhäiriöltä.
- Spekulointi: koska et tarvitse omistaa velkakirjaa suojan ostamiseen, voit ostaa CDS:iä ennustaaksesi jonkin yrityksen vaikeuksia tai myydä suojaa saadaksesi tuottoa, jos uskot riskin pienenevän.
- Hinnanilmaisimenä: CDS-spread eli maksettava premium heijastaa markkinoiden arvioimaa luottoriskiä — leveämpi spread tarkoittaa korkeampaa oletettua riskiä.
Hinnantunnistus ja riskit
CDS:n hinta ilmoitetaan yleensä vuosittaisena prosenttiosuutena nimellisarvosta (spread). Mitä suurempi spread, sitä kalliimmaksi suoja tulee ja sitä enemmän markkinat pitävät kohdetta riskipitoisena.
CDS-markkinoihin liittyy useita riskejä:
- Vastapuoliriski: suojan myyjä ei välttämättä pysty maksamaan, jos monta credit eventiä tapahtuu samanaikaisesti.
- Likviditeettiriski: markkinat voivat kuivua, jolloin sopimuksia on vaikea hinnoitella tai sulkea.
- Naked CDS -riski: kun suojan ostaja ei omista viitteenä olevaa velkakirjaa, markkinoilla voi syntyä voimakasta spekulatiivista painetta ja volatiliteettia.
- Systemaattinen riski: laajat CDS-positiot voivat levitä rahoitusjärjestelmään ja lisätä kriisien vaikutuksia, kuten vuoden 2008 finanssikriisissä nähtiin.
Sääntely ja muutokset
Alun perin CDS-markkinat olivat pääosin yli-the-counter (OTC) ja niihin kohdistui vähän keskitettyä sääntelyä, mikä oli yksi vuoden 2008 kriisin ongelmista. Sittemmin monissa maissa on otettu käyttöön uusia sääntöjä ja vaatimuksia, kuten keskitetty selvitys (clearing), ilmoitusvaatimukset ja suurempi läpinäkyvyys. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja EU:ssa on toteutettu toimenpiteitä vähentämään järjestelmäriskiä. Tästä huolimatta CDS-sopimuksiin liittyy edelleen vastapuoli- ja likviditeettiriskiä.
Esimerkki
Kuvitellaan, että sijoittaja ostaa 10 miljoonan euron nimellisarvoisen CDS-suojan yritys X:lle ja maksaa 2 %:n vuosispreadin. Tämä tarkoittaa noin 200 000 euron vuotuista maksua. Jos yritys X:llä tapahtuu luottotapahtuma ja sen joukkovelkakirjojen arvo putoaa merkittävästi, suojan myyjä maksaa sopimuksen mukaisen korvauksen (esim. käteisselvityksenä tappioiden kattamiseksi) tai ottaa vastaan joukkovelkakirjat ja maksaa nimellisarvon.
Yhteenveto ja käytännön neuvot
Luottoriskinvaihtosopimus on tehokas väline sekä suojautumiseen että spekulointiin luottoriskiin liittyen, mutta se on monimutkainen ja sisältää merkittäviä riskejä. Pienensijoittajan kannattaa olla varovainen: CDS-markkinat toimivat tyypillisesti institutionaalisten sijoittajien ja ammattisijoittajien kesken. Ennen CDS-sopimuksiin osallistumista on tärkeää ymmärtää sopimusehdot, vastapuoliriski ja mahdollinen vaikutus salkkuun.
Lisätietoa velkakirjojen funktioista ja sijoittamisesta löydät artikkelista: velkakirjat, ja CDS:ien käyttötavoista markkinoilla voi lukea myös keskusteluja aiheesta, esimerkiksi siitä, miten ihmiset voivat spekuloida CDS:illä ostamalla suojaa yrityksille, joiden he uskovat joutuvan vaikeuksiin.