Cruising on William Friedkinin ohjaama yhdysvaltalainen eroottinen rikosdraamaelokuva vuodelta 1980. Sen pääosissa nähdään Al Pacino, Karen Allen, Paul Sorvino, Ed O'Neill ja Powers Boothe, ja se perustuu löyhästi Gerald Walkerin samannimiseen kirjaan, joka kertoo homomiehiä vaanivasta sarjamurhaajasta. Se oli ehdolla kolmelle Razzie-ehdokkuudelle vuoden 1981 ensimmäisessä Golden Raspberry Awards -kilpailussa.
Juoni lyhyesti
Elokuva sijoittuu New Yorkiin, jossa joukko murhia johtaa poliisit tutkimaan alamaailman tunnettuja kohtaamispaikkoja. Päähenkilö, nuori poliisi, lähtee salapoliisina homopiireihin ja yöelämään pyrkiessään tunnistamaan ja pysäyttämään sarjamurhaajan. Elokuvassa käsitellään sensuellia ja pimeää yöelämän estetiikkaa sekä poliisin identiteetin ja roolin rajoja murhamysteerin lomassa.
Tuotanto ja kiista
Cruising herätti voimakasta julkista keskustelua ja vastustusta ennen ensi-iltaa ja sen jälkeen. Monet LGBTQ-yhteisön edustajat ja aktivistit protestoivat elokuvan kuvauksen ja ennakkoarvioiden perusteella, koska se nähtiin stereotypisoivana ja leimaavana. Tuotannon aikana nähtiin mielenosoituksia ja julkista arvostelua, joka vaikutti elokuvan vastaanottoon ja näkyvyyteen.
Ohjaaja Friedkin puolustautui sanomalla tehneensä taustatyötä ja haastatelleensa myös homoyhteisön jäseniä, mutta ristiriidat elokuvan esitystavan ja yhteisön edustuksen välillä säilyivät merkittävänä osana sen historian tarinaa.
Vastaanotto ja jälkivaikutukset
Arvostelijat suhtautuivat elokuvaan vaihtelevasti. Joidenkin mielestä se on ahdistava, tyyliltään onnistunut trilleri, toisten mielestä se vahvisti haitallisia ennakkoluuloja. Al Pacinon suoritus ja elokuvan tunnelman rakentaminen saivat sekä kehuja että kritiikkiä. Vaikka Cruising oli aikoinaan kiistanalainen ja kaupallisesti sekä kriittisesti ristiriitainen teos, se on myöhemmin herättänyt uudelleen kiinnostusta elokuvahistoriallisena ja kulttuurisena ilmiönä: osa kriitikoista pitää sitä myös esimerkkinä epämukavasta, paikoitellen kokeellisesta rikosdraamasta.
Merkitys
Elokuvan merkitys ulottuu pelkän elokuvataiteen ulkopuolelle: se käynnisti laajoja keskusteluja siitä, miten marginalisoituja ryhmiä kuvataan populaarikulttuurissa ja milloin fiktiivinen kuvaus voi vaikuttaa todelliseen syrjintään. Cruising jää elokuvahistoriaan esimerkkinä teoksesta, joka jakoi mielipiteitä voimakkaasti ja joka on samalla osa 1980-luvun kaupunkikuvauksia ja rikoselokuvaperinnettä.