Dmitri Borgmann oli logologi eli kielen leikittelijä, joka esitteli kuuluisan lauseen Buffalo buffalo buffalo buffalo buffalo buffalo buffalo. Hän julkaisi sen kirjassaan Beyond Language, jossa käsitteli sanaleikkejä, kielellisiä outouksia ja muita logologian ilmiöitä. Myöhemmin lausetta käytti William J. Rapaport, joka oli professori Buffalon yliopistossa Buffalossa, New Yorkissa. Lause on viime aikoina herännyt uudelleen henkiin internetissä ja sosiaalisessa mediassa, missä sitä käytetään esimerkkinä sanamuotojen monimerkityksellisyydestä ja kielen rekursion mahdollisuuksista.
Mikä lause tarkoittaa?
Lause on kieliopillisesti oikein, vaikka se näyttää aluksi järjettömältä. Siinä sana "Buffalo" toimii kolmella eri tavalla:
- erisnimenä: Buffalo (kaupunki)
- yleisnimenä: buffalo (biisoni)
- verbinä: to buffalo = "uhkaista, painostaa tai hämätä"
Yksinkertaistettuna lause tarkoittaa jotakuinkin: "Buffalolaiset biisonit, joita muut Buffalosta tulevat biisonit uhkaavat, uhkaavat (itsenäisesti) myös Buffalosta tulevia biisoneja." Toisin sanoen: biisonit Buffalosta, joita muut Buffalosta tulevat biisonit uhkaavat, uhkaavat puolestaan muita Buffalosta olevia biisoneja.
Lauseen rakenne ja variaatiot
Lausetta käytetään usein havainnollistamaan, miten sama sanamuoto voi toimia eri kieliopillisissa rooleissa ja miten englannin kaltaiset kielet sallivat suhteellisten lausekkeiden ja verbien toistumisen rekursiivisesti. Versioita voidaan kirjoittaa eri määrillä "Buffalo"-sanoja (esimerkiksi kahdeksan kertaa toistettuna) ja lause pysyy silti tulkittavana, kun sen kieliopillinen rakenne ymmärretään.
Dmitri Borgmann ja logologia
Borgmann tunnettiin kielellisen leikittelyn ja sanataitelyn esilletuojana. Hän keräsi ja kommentoi harvinaisia kieli-ilmiöitä ja sanaleikkejä, ja hänen työnsä vaikutti sittemmin moniin sananmuodostusta ja kielellisiä outouksia tutkiviin harrastajiin ja tutkijoihin. Buffalo-lause on yksi tunnetuimmista esimerkeistä hänen kyvystään löytää ja popularisoida kielen omaperäisyyksiä.
Lausetta käytetään edelleen opetuksessa, populaarikirjallisuudessa ja verkkoiluissa esimerkkinä siitä, kuinka merkityksiä voidaan kerrostaa ja kuinka konteksti ratkaisee saman sanan eri funktiot lauseessa.