Élie Ducommun (19. helmikuuta 1833 – 7. joulukuuta 1906) oli tunnettu sveitsiläinen rauhanaktivisti ja järjestöorganisaattori. Hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 1902, jonka hän jakoi Charles Albert Gobatin kanssa.
Ducommun syntyi Genevessä, Sveitsissä 19. helmikuuta 1833. Nuorena hän työskenteli kotiopettajana ja kieltenopettajana, minkä jälkeen hän toimi myös toimittajana ja kääntäjänä. Vuosina 1869–1873 Ducommun työskenteli kääntäjänä Sveitsin liittokansliassa, ja sen jälkeen hän toimi muun muassa Jura-Simplon Steel Companyn sihteerinä vuosina 1873–1891.
Jo 1860-luvulla Ducommun oli aktiivinen rauhanliikkeessä: vuonna 1867 hän oli mukana perustamassa Ligue de la paix et de la liberté -liigaa (rauhan ja vapauden liitto). Merkittävin hänen elämäntyönsä oli kuitenkin työ uudessa kansainvälisessä rauhantoimistossa: vuonna 1891 hänet nimitettiin johtajaksi vasta perustettuun Bureau international de la paix (kansainvälinen rauhantoimisto), joka toimi Bernissä ja oli aikansa tärkein valtiosta riippumaton kansainvälinen rauhanjärjestö.
Ducommun hoiti järjestön käytännön asioita, kirjeenvaihtoa ja hallintoa, ja hänen järjestelmällisyytensä ja organisaatiokykynsä auttoivat tekemään toimistosta vakaan ja vaikutusvaltaisen verkoston rauhanjärjestöille ympäri maailmaa. Hän kieltäytyi ottamasta palkkaa tehtävästään ja korosti toimivansa yksinomaan idealistisista syistä. Ducommun toimi järjestön johtajana vuodesta 1891 kuolemaansa saakka, ja hänen työnsä loi perustan kansainväliselle yhteistyölle rauhan edistämiseksi.
Työstään rauhan hyväksi Ducommun sai tunnustusta myös kansainvälisesti: hänet jaettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1902 yhdessä Charles Albert Gobatin kanssa. Palkinto myönnettiin tunnustuksena heidän pitkäaikaisesta ja käytännönläheisestä työstään kansainvälisen rauhantoiminnan hyväksi.
Ducommun kuoli 7. joulukuuta 1906 Bernissä, Sveitsissä 73-vuotiaana. Häntä muistetaan erityisesti järjestäjänä, joka loi vakaata hallinnollista perustaa kansainväliselle rauhanliikkeelle ja osoitti, että pitkäjänteisellä, rauhanomaisella toiminnalla voidaan rakentaa kansainvälistä yhteistyötä konflikteja ehkäisemään.
