Amarnan kausi – Akenatenin uskonnollinen ja taiteellinen murros
Amarnan kausi: Akenatenin uskonnollinen ja taiteellinen vallankumous — Atenin palvonta, androgyyni muotokieli ja vaikutukset egyptiläiseen kulttuuriin.
Amarnan kausi oli muinaisen Egyptin aikakausi kahdeksastoista dynastian viimeisellä puoliskolla.
Faaraon ja hänen kuningattarensa kuninkaallinen asuinpaikka siirrettiin Akhetateniin ("Atenin horisontti") nykyisen Amarnan alueelle. Sen merkkinä oli Amenhotep IV:n hallituskausi, jolloin hänen nimensä muuttui Akhenateniksi (noin 1353–1336 eaa.). Tämä siirto ei ollut pelkästään poliittinen päätös, vaan heijasti myös laajempaa uskonnollista ja kulttuurista muutosta, joka vaikutti Egyptin yhteiskunnan eri tasoilla.
Uskonnollinen reforma
Akenatenin tavoitteena oli korostaa auringon jumala Atenin merkitystä ja siirtää uskonnollista keskittymää pois perinteisestä tebaalaisesta Amunin kultista. Reformi tunnetaan usein joko henoteistisena tai monolatrisena: Atenia korotettiin entistä näkyvämpään asemaan, mutta uskonto ei ollut täysin yksijumalaista (monoteistinen) siinä mielessä kuin myöhemmissä uskonnollisissa järjestelmissä. Amunin ja muiden jumalien palvelus vähentyi merkittävästi, mikä heijasti myös vallanjakoa — temppelin ja papiston vaikutusvalta tebaa-keskeisessä järjestelmässä heikkeni.
Taiteellinen murros
Akenatonin valtakaudella kuninkaallinen muotokuvaus muuttui radikaalisti. Amarnan taide on tunnistettavaa: veistokset ja reliefit esittävät kuningasperheen intiimejä kohtaamisia, luonnollisempia ruumiin asentoja ja leikkauksia sekä Atenin säteiden kuvaamista, jotka ulottuvat faaraon ja kuningattaren käsiin. Akenatén muotokieli on usein androgyyninen — hänet esitetään vähemmän miehekkäänä, pitkine kauloineen, täyteläisine huulineen, hoikana vartalona ja pulleana vatsaosana. Tätä tyyliä on tulkittu monin tavoin: osaksi uskonnolliseksi ilmaisuksi, osaksi uusien taiteilijaryhmien ja opetusten vaikutukseksi sekä osaksi tietoista etäännyttämistä aikaisemmista ikonografisista perinteistä.
Poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
Uudistus vähensi Amunin papiston valtaa ja muutti hallinnon keskittämistä faaraon ympärille. Kuninkaan siirtyessä pois Thebasta ja perusti uuden pääkaupungin, monet virkamiehet ja papiston jäsenet joko seurasivat mukana tai jäivät uusiin valtasuhteisiin sopeutumaan. Tämä aiheutti kitkaa vallan eri toimijoiden välillä ja loi pohjaa myöhemmälle reaktiolle.
Seurausten ja perinnön vaihe
Akenatonin kuoleman jälkeiset tapahtumat ovat osin epäselviä. Hänen mahdollinen seuraajansa Smenkhkare on historiankirjoituksessa hämärän peitossa: hänen henkilöllisyytensä, hallintonsa kesto ja politiikkansa ovat kiistanalaisia. Pian tämän jälkeen valtaan nousi Tutankhamun, joka palasi osin perinteiseen uskonnolliseen järjestykseen ja palautti Amunin ja muut jumalat entiselleen. Myöhemmin Horemheb ja uudet hallitsijat pyrkivät systemaattisesti poistamaan Akenatenin ja hänen uskonnollisen liikkeensä jälkiä (eräänlainen damnatio memoriae), Amarnan kaupungin hylkääminen ja monet monumentit hajotettiin tai korvattiin.
Arkeologinen ja kirjaimellinen perintö
Amarnan kaudesta on jäänyt runsaasti aineellista todistusaineistoa. Nykyinen Amarnan alue on merkittävä kaivauskohde: siellä ovat kuninkaalliset haudat, asuntoalueet, työpajojen jäänteet ja runsaasti kirjeenvaihtoa ulkomaisista lähetystöistä, tunnettuina Amarnan kirjeinä. Nämä kirjelaatikot tarjoavat arvokasta tietoa Lähi-idän diplomatiasta, taloudesta ja kansainvälisistä suhteista 1350-luvulta eaa.
Tulkinnat ja motiivit
Historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia selityksiä Akenatenin muutoksille: henkilökohtainen uskonnollinen kokemus, halu heikentää tebaalaista papistoa, poliittinen strategia keskittää valtaa tai jopa sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden summa. Todennäköisesti taustalla oli usean tekijän yhdistelmä.
Amarnan kausi jäi lyhyeksi mutta se oli merkittävä murros jakso, joka vaikutti Egyptin uskonnolliseen, taiteelliseen ja poliittiseen kehitykseen ja jätti jälkensä egyptologian tutkimukselle ja kansainväliselle kulttuurimuistiin.


Akhenaten, Egyptin farao. Egyptiläinen museo, Kairo


Kaksi Ekenatonin tytärtä, Nofernoferuaton ja Nofernoferure, noin 1375-1358 eaa.
Tutankhamon ja Amarna-perimysjärjestys
Tutankhamon kuoli ennen kuin oli täyttänyt kaksikymmentä vuotta, ja dynastian viimeiset vuodet olivat selvästi epävakaita. Dynastian kuninkaallinen linja kuoli Tutankhamonin myötä. Vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan kaksi hänen hautaansa haudattua sikiötä saattoivat olla hänen kaksostyttäriään, jotka olisivat jatkaneet kuninkaallista sukua.
Kahdeksannentoista dynastian kaksi viimeistä jäsentä - Ay ja Horemheb - nousivat hallitsijoiksi kuninkaallisen hovin virkamiesten joukosta. Ay saattoi naida Tutankhamonin lesken saadakseen valtaa, eikä hän elänyt pitkään sen jälkeen. Ay:n valtakausi oli lyhyt. Hänen seuraajansa oli Horemheb, Egyptin armeijan kenraali, joka oli ollut diplomaattina Tutankhamonin hallinnossa. Lapseton Tutankhamon on saattanut nimetä hänet seuraajakseen. Horemheb saattoi viedä valtaistuimen Ayltä vallankaappauksella. Myös hän kuoli lapsettomana ja nimitti seuraajakseen Paramessun, joka nousi valtaistuimelle nimellä Ramesses I vuonna 1292 eaa. Hän oli yhdeksännentoista dynastian ensimmäinen faarao.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Amarnan kausi?
V: Amarnan kausi oli muinaisen Egyptin aikakausi kahdeksastoista dynastian viimeisellä puoliskolla.
K: Missä oli faaraon ja hänen kuningattarensa kuninkaallinen asuinpaikka Amarnan kaudella?
V: Faaraon ja hänen kuningattarensa kuninkaallinen asuinpaikka siirrettiin Akhetateniin nykyisen Amarnan alueella.
K: Kuka oli faarao Amarnan kaudella?
V: Amarnan kaudella faarao oli Amenhotep IV, joka muutti nimensä Akenaténiksi.
K: Minkä muutoksen Akenaten teki Egyptin uskontoon valtakautensa aikana?
V: Akhenaten muutti Egyptin polyteistisen uskonnon sellaiseksi, jossa aurinkokiekkoa Atenia palvottiin kaikkien muiden jumalien yläpuolella.
Kysymys: Oliko Akenatenin valtakaudella vallinnut uskonto yksijumalainen?
V: Ei, Akenatenin valtakauden uskonto ei ollut monoteistinen, sillä muita jumalia palvottiin huomattavasti vähemmässä määrin.
K: Miten kuninkaalliset muotokuvat muuttuivat Akenatenin valtakaudella?
V: Ekenatonin veistokset eroavat aiempien faaraoiden veistoksista. Akenatén esitetään androgyynisenä ja tyylitellyn näköisenä, ja hänellä on suuret reidet, hoikka vartalo, roikkuva vatsa, täydet huulet sekä pitkä kaula ja nenä.
Kysymys: Mitä epäselvää on Akenatenin kuoleman jälkeisissä tapahtumissa ja hänen toisen hallitsijansa ja välittömän seuraajansa Smenkhkaren kuolemassa?
V: A: Akenatenin toisen hallitsijan ja välittömän seuraajan Smenkhkaren henkilöllisyys ja toimintaperiaatteet ovat epäselviä, samoin kuin Akenatenin kuoleman jälkeiset tapahtumat.
Etsiä