Muinainen Egypti – Kemetin valtakunta, faraot, hieroglyfit ja Niili

Historia

Arkeologit, jotka tutkivat muinaisten ihmisten jättämiä esineitä, ovat havainneet, että ihmiset ovat asuneet Niilin varrella hyvin pitkään. Niilin hedelmälliset tulvatasangot mahdollistivat maanviljelyn aloittamisen. Kymmenennellä vuosituhannella eaa. egyptiläiset olivat alkaneet viljellä viljaa, kuten vehnää ja ohraa. Koska he harjoittivat maanviljelyä, he pysyivät yhdessä paikassa, ja koska he olivat asuttuja, heidän yhteiskuntansa monimutkaistui. Tämä oli tärkeä askel ihmisen sivilisaation historiassa.

Tätä ajanjaksoa Egyptin historiassa kutsutaan predynastiseksi, koska se tapahtui ennen suurten dynastisten valtakuntien muodostumista. Noin vuoteen 5500 eaa. mennessä Niilin laaksossa eläneet pienet heimot olivat kehittyneet useiksi kulttuureiksi. Kukin heistä oli alkanut viljellä viljelykasveja ja eläimiä. Jokaisella oli omat keramiikkatyypinsä ja henkilökohtaiset esineet, kuten kammat, rannekorut ja helmet. Ylä-Egyptissä, maan eteläosassa, badarialaiset olivat yksi varhaisimmista kulttuureista. Se tunnetaan korkealaatuisesta keramiikasta, kivityökaluista ja kuparin käytöstä. Niitä seurasivat amratialainen ja gerzialainen kulttuuri.

Muinaisen Egyptin historian eri kaudet ovat:

• Predynastinen kausi (5500 - 3000 eaa.)
• Varhaisdynastinen kausi (1. ja 2. dynastia, 3000 - 2700 eaa.)
• Vanha valtakunta (3.-6. dynastia, 2700 - 2180 eaa.)
• Ensimmäinen välikausi (7.-11. dynastia, 2180 - 2050 eaa.)
• Keskimmäinen valtakunta (11.-14. dynastia, 2080 - 1640 eaa.)
• Toinen välikausi (15.-17. dynastia, 1640 - 1560 eaa.; hyksosit).
• Uusi valtakunta (18.-20. dynastia, 1560 - 1070 eaa.)
• Kolmas välikausi (21.-25. dynastia, 1070 - 664 eaa.)
• Myöhäiskausi (26.-31. dynastia, 664-323 eaa.; persialaiset).
• Kreikkalais-roomalainen Egypti (323 - 30 eaa.; Ptolemaiolaisista roomalaisiin)

Välivaiheisiin sisältyi aikoja, jolloin perinteinen järjestelmä hajosi, maa jakautui tai ulkomaiset hallitsijat valtasivat sen. Egyptin kulttuuri ja ilmasto olivat suhteellisen vakaita verrattuna muihin Lähi-idän alueisiin. Siitä huolimatta siellä oli joitakin ajanjaksoja, jolloin sen hallinto kyseenalaistettiin ja joskus kaadettiin.

Hallitus

Muinainen Egypti oli jaettu moniin eri alueisiin, joita kutsuttiin sepateiksi. Ensimmäiset jaostot luotiin predynastisella kaudella, mutta silloin ne olivat pieniä kaupunkivaltioita, jotka hallitsivat itse itseään. Kun ensimmäinen faarao tuli valtaan, sepaatit jäivät, ja ne olivat paljolti samanlaisia kuin maakunnat monissa maissa nykyään. Ne pysyivät periaatteessa samoina pitkään - niitä oli 42, ja kutakin hallitsi faraon valitsema kuvernööri. Myöhempinä vuosina piirikuntia kutsuttiin nimellä nomes, ja kuvernööriä kutsuttiin nimellä nomarch.

Muinaisessa Egyptissä oli paljon erilaisia veroja, mutta oikeaa rahaa ei ollut, joten ihmiset maksoivat toisilleen tavaroilla tai työllä. Veronkantoa valvoi kirjuri, ja jokaisen veronkantajan Egyptissä piti kertoa hänelle joka päivä, kuinka monta veroa hän oli kerännyt. Kukin maksoi erilaisia veroja tekemänsä työn perusteella: käsityöläiset maksoivat tavaroilla, metsästäjät ja kalastajat elintarvikkeilla, ja jokaisen maan kotitalouden oli maksettava joka vuosi työveroa auttamalla maan hyväksi tehtävissä töissä, kuten kaivostöissä tai kanavissa. Monet rikkaat egyptiläiset maksoivat köyhemmille ihmisille, jotta nämä tekisivät tämän heidän puolestaan.

Kieli ja kirjoittaminen

Kieli

Kieli voidaan jakaa kuuteen ajanjaksoon:

1. Arkaainen egyptiläinen (ennen 3000 eaa.). Tämä kieli on löydetty keramiikkaan tehdyistä kaiverruksista.
2. Vanha egyptiläinen (3000 eaa. - 2000 eaa.). Tätä kieltä käytettiin Vanhan valtakunnan ja ensimmäisen välikauden aikana. Sitä löydettiin pyramideista eli egyptiläisistä haudoista, ja se oli ensimmäinen kieliversio, jossa oli monikon aikamuoto, mikä osoittaa, että puhuttiin useammasta kuin yhdestä kohteesta.
3. Keskiegyptiläinen (2000 eaa. - 1300 eaa.). Tätä kieltä kutsutaan klassiseksi egyptiksi. Sitä on kaikkialla Egyptin esineissä ja haudoissa, myös egyptiläisissä arkuissa. Tänä aikana kirjoitettiin tieteestä ja yhteiskunnasta kertovia kirjoja, ja monet asiat, jotka tiedämme tuon ajan uskonnosta, on kirjoitettu klassisella egyptinkielellä. Jopa sen jälkeen, kun ihmiset lakkasivat puhumasta tätä egyptin kieltä, kirjailijat käyttivät sitä edelleen kirjoja kirjoittaessaan.
4. Myöhäisegyptiläinen (1300 eaa. - 700 eaa.). Tämä on uuden valtakunnan kieli, joka oli Egyptin historian parasta aikaa. Tänä aikana jaettiin paljon tietoa, joten meillä on paljon hyvin vanhoja kirjoja, jotka on kirjoitettu myöhäisegyptiksi. Monet ihmiset uskovat, että tämä kieliversio oli hyvin samankaltainen kuin se, mitä egyptiläiset puhuivat.
5. demoottinen egyptiläinen (700 eKr. - 400 jKr.)
6. Koptilainen egyptiläinen (300 jKr. - 1700 jKr.)

Kirjoittaminen

Hieroglyfit

Egyptissä käytettiin hieroglyfeiksi kutsuttua kirjoitusta, joka on yksi kahdesta vanhimmasta kirjoitetusta kielestä (toinen on sumerilainen kiilakirja). Hieroglyfikirjoitus on peräisin noin vuodelta 3200 eaa., ja se koostuu noin 500 symbolista. Hieroglyfissä on sana, äänne tai symboli, joka osoittaa, mitä merkki tarkoittaa. Sama symboli voi palvella eri tarkoituksia eri yhteyksissä. Hieroglyfit kivimuistomerkeissä ja haudoissa olivat julkisia tarkoituksia varten. Se oli taidetta, ja usein se oli propagandaa.

Hieraattinen kirjoitus

Pappien papyrukselle, puulle tai kankaalle jokapäiväiseen kirjoittamiseen käyttämä kirjoitusasu. Päivittäisessä kirjoittamisessa kirjurit käyttivät hieraattista kirjoitusmuotoa, joka oli nopeampaa ja helpompaa. Virallisia hieroglyfejä voidaan lukea riveissä tai sarakkeissa kumpaankin suuntaan (mutta yleensä oikealta vasemmalle), mutta hieraattinen kirjoitettiin aina oikealta vasemmalle, yleensä vaakariveinä.

Demotic script

Tavallisten ihmisten käyttämä käsikirjoitus. Uudesta kirjoitusmuodosta, demoticasta, tuli pääasiallinen kirjoitusmuoto. Tämä kirjoitusmuoto - ja muodolliset hieroglyfit - liittyy Rosettan kiven kreikkalaiseen tekstiin.

Koptilainen kirjoitusasu

Koptilainen kirjoitusasu on muunnettu kreikkalainen aakkosto. Koptin kieli on egyptin kielen viimeinen vaihe (nykypäivän egyptiläiset puhuvat arabian murretta).

Kirjallisuus

Osa muinaisegyptiläisestä kirjallisuudesta on säilynyt nykypäivään asti. On olemassa opetustekstejä, kuten Ptahhotepin maksimit, Amenemopen ohjeet ja Ebersin papyrus. Ebersin papyrus on yksi varhaisimmista koskaan löydetyistä lääketieteellisistä teksteistä. Lisäksi on runoja ja tarinoita.

• Sinuhen tarina

Muinaisen Egyptin murhamysteeri, joka on kirjoitettu noin 1800 eaa.

• Ipuwerin papyrus

Runo egyptiläisen yhteiskunnan tuhosta - jotkut uskovat, että se kertoo juutalaisen/kristillisen Raamatun kirjan Exodus-kertomuksesta.

• Westcar papyrus

Sarja tarinoita farao Khufusta, jotka hänen poikansa kertovat.

• Papyrus Harris I

Pisin Egyptistä koskaan löydetty papyrus.

• Wenamunin tarina

Muinainen seikkailutarina papista, joka lähtee keräämään lahjoja kuninkaalta.

 

Uskonto

Uskonto oli muinaisille egyptiläisille hyvin tärkeä. Egyptiläisille eläimet olivat pyhiä ja niitä palvottiin. Tämän vuoksi egyptiläiset kesyttivät eläimiä tai tekivät niistä lemmikkejä hyvin varhain ja pitivät niistä erittäin hyvää huolta. Kaikkien egyptiläisten kaupunkien keskipisteenä oli temppeli, ja tätä rakennusta käytettiin uskonnollisten palvelujen lisäksi kaikkeen muuhun, kaupungintalosta yliopistoon.

Koska egyptiläiset olivat niin uskonnollisia, he loivat paljon taidetta jumalistaan. Näissä taideteoksissa näkyy kaikenlaisia jumalallisia tai pyhiä olentoja, kuten faarao, jota pidettiin jumalana.

Myös kuolemanjälkeinen elämä oli egyptiläisille hyvin tärkeää, ja he tunnetusti muumioivat vainajiaan. Nämä muumiot ovat nykyään tärkeitä tutkijoille, koska ne kertovat siitä, miten egyptiläiset elivät.

Kaikki jumalat olivat tärkeitä, mutta jotkut olivat tärkeämpiä kuin toiset. Esimerkki jumalattaresta on Isis, joka on taivaan jumalatar. Toinen esimerkki merkittävästä jumalasta on Ra, joka oli auringon jumala. Niilin ja krokotiilien vähemmän tunnettu jumala oli nimeltään Sobek, joka on melko epätavallinen nimi. Bastet oli kissojen jumalatar, joten muinaiset egyptiläiset muumioivat kissoja hänen kunniakseen, hän oli myös suojelun, ilon ja perheiden jumalatar.

Maatalous

Runsas ja hedelmällinen maaperä oli peräisin Niilin jokavuotisista tulvista. Muinaiset egyptiläiset pystyivät siten tuottamaan runsaasti ruokaa, minkä ansiosta väestö pystyi käyttämään enemmän aikaa ja resursseja kulttuurin, teknologian ja taiteen harjoittamiseen. Muinaisessa Egyptissä verot määräytyivät henkilön omistaman maan määrän perusteella.

Egyptin maanviljelys oli riippuvainen Niilimäen kiertokulusta. Egyptiläiset tunsivat kolme vuodenaikaa: Akhet (tulva), Peret (istutus) ja Shemu (sadonkorjuu). Tulva-aika kesti kesäkuusta syyskuuhun, jolloin joen rannoille kerrostui mineraalipitoinen lietekerros, joka oli ihanteellinen viljelykasvien kasvattamiseen. Tulvavesien vetäydyttyä kasvukausi kesti lokakuusta helmikuuhun. Maanviljelijät kyntivät ja kylvivät siemeniä pelloille, joita kasteltiin ojien ja kanavien avulla. Egyptissä satoi vain vähän, joten viljelijät olivat riippuvaisia Niilin vedestä viljelykasviensa kastelemiseksi.^p514 Maaliskuusta toukokuuhun maanviljelijät korjasivat sadon sirpillä, jonka jälkeen se puimattiin härkäpyörällä olkien erottamiseksi viljasta. Niittämällä jyvistä erotettiin akanat, ja jyvät jauhettiin jauhoksi, pantiin olueksi tai varastoitiin myöhempää käyttöä varten.^p506

Pellavakasveja kasvatettiin niiden varsien kuitujen vuoksi. Nämä kuidut halkaistiin pituussuunnassa ja kehrättiin langaksi, jota käytettiin pellava-arkkien kutomiseen ja vaatteiden valmistukseen. Niilin rannoilla kasvavasta papyruksesta valmistettiin paperia. Vihanneksia ja hedelmiä kasvatettiin puutarhatonteilla, jotka sijaitsivat lähellä asuinpaikkoja ja korkeammalla maalla, ja niitä piti kastella käsin. Vihanneksia olivat muun muassa purjo, valkosipuli, melonit, kurpitsat, palkokasvit, salaatti ja muut viljelykasvit sekä viinirypäleet, joista tehtiin viiniä.^{p577; 630}

Useimpia eläimiä pidettiin ruokana. Joitakin eläimiä pidettiin lemmikkeinä. Kaikenlaiset eläimet olivat Egyptille tärkeitä. Muinaiset egyptiläiset ymmärsivät eläimiä. He pitivät vuohia, sikoja, ankkoja, lehmiä ja hanhia.

Lääketiede

Muinaisilla egyptiläisillä oli aikaansa nähden edistyksellistä lääketieteellistä tietoa. He tekivät leikkauksia, korjasivat murtuneita luita ja tiesivät jopa lääkkeistä. Muinaiset egyptiläiset käyttivät muun muassa hunajaa ja rintamaitoa tai gasellinmaitoa. Niillä ei ollut ainoastaan lääkinnällisiä arvoja, vaan niitä uskotaan myös käytetyn pahojen henkien ja demonien karkottamiseen. Helpoin tapa nähdä, miten hyviä he olivat lääketieteessä, on tarkastella lääketieteellisiä papyruksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti. Edwin Smithin papyrus on maailman vanhin säilynyt kirurginen asiakirja, joka on peräisin noin vuodelta 1600 eaa. Tekstissä kuvataan yksityiskohtaisesti anatomia sekä 48 erilaisen lääketieteellisen ongelman tutkiminen, diagnosointi, hoito ja ennuste.

Pyramidit

Muinaisen Egyptin pyramidit ovat muotoiltuja kivimuurattuja rakenteita. Ne ovat tunnetuimpia pyramidirakennelmia, ja ne ovat suurimpia rakennuksia koskaan. Egyptistä on löydetty yli 130 pyramidia. Useimmat niistä on rakennettu Niilin länsipuolelle aavikkoalueille. Egyptin pyramidit sisältävät usein kammioita ja käytäviä. Pyramidit rakennettiin egyptiläisten kuninkaiden hautapaikoiksi ennen vanhan valtakunnan alkua aina keskimmäisen valtakunnan loppuun saakka. Koska egyptiläiset pitivät kirjallisia muistiinpanoja, tiedämme joidenkin pyramidien rakentamisesta.

Gizan suuri pyramidi on suurin ja kuuluisin pyramidi. Se rakennettiin farao Kufolle. Se on yli 140 metriä korkea ja sen rakentaminen kesti 20 vuotta. Se on yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Saqqaran porraspyramidi on varhaisin pyramidi, joka on yhä pystyssä. Se rakennettiin vuonna 2630 eaa. Se oli faarao Djoserin hautapaikka. Askelpyramidin arkkitehti oli Imhotep.

Muut saavutukset

Insinöörityö oli Egyptissä tärkeää toimintaa. Insinöörit pystyivät mittaamaan ja kartoittamaan kahden pisteen välisen etäisyyden. He suunnittelivat ja valmistivat pyramidit, jotka ovat geometrisesti lähes täydellisiä. He pystyivät valmistamaan sementtiä ja kehittivät laajoja kasteluverkostoja.

Myös tiede oli tärkeää. Egyptissä käytettiin matematiikkaa, ja pyramidien rakentamisessa käytettiin kultaista leikkausta.

Toinen egyptiläisten kyky oli lasinvalmistus. Arkeologit ovat löytäneet haudoista eri puolilta maata monia helmiä, purkkia, hahmoja ja koriste-esineitä. Vuonna 2005 löydettiin muinaisen lasitehtaan jäänteet.

Aikajana

Predynastinen

• 3500 eKr.: Senet, lautapeli, keksitään.
• 3500 eKr.: Egyptiläinen faseeni, maailman vanhin saviastia eli keramiikka, syntyy. Se ei ole sama kuin nykyaikainen fajanssikeramiikka.

Dynastinen

• 3300 eKr.: Pronssitöitä luodaan ensimmäisen kerran
• 3200 eaa.: Hieroglyfit kehittyvät.
• 3100 eaa.: desimaalijärjestelmä käytössä
• 3100 eKr.: Kaivostoiminta tapahtuu Siinain vuorella.
• 3100 eaa.: Egyptiläisessä Abydosissa rakennetaan laivoja.
• 3000 eKr.: Egyptin ja Palestiinan välillä käydään kauppaa.
• 3000 eaa.: Kupariviemärit käytössä.
• 3000 eKr.: Papyrus eli muinaispaperi otetaan käyttöön ensimmäisen kerran.
• 3000 eaa.: Ensimmäinen dokumentoitu lääketieteen käyttö
• 2900 eKr.: Ehkä ensimmäinen teräksen käyttö antiikin maailmassa.
• 2700 eKr.: Ensimmäinen leikkaus suoritettiin
• 2700 eKr.: Insinöörien käyttämä maanmittausmenetelmä.
• 2700 eKr.: Hieroglyfit eivät enää näytä vain pieniä kuvia sanoista, vaan ne perustuvat ääniin.
• 2600 eKr.: Gizan suuret pyramidit luodaan.
• 2600 eaa.: Merenkulkumatkat tapahtuvat
• 2600 eKr.: Proomujen ensimmäinen käyttö
• 2600 eKr.: Djoserin pyramidi luodaan.
• 2600 eKr.: Menkauren pyramidi ja punainen pyramidi luodaan.
• 2200 eKr.: Egyptin hallitus romahti, mikä tarkoitti, että monet eri henkilöt yrittivät tulla kuninkaaksi.
• 1900 eKr.: Mahdollinen Niilin ja Punaisenmeren välinen kanava luodaan.
• 1650 eKr.: Rhindin matemaattinen papyrus kirjoitetaan, josta käy ilmi geometrian, aritmetiikan ja algebran tuntemus.
• 1600 eKr.: Edwin Smithin papyrus kirjoitetaan, jossa osoitetaan tietämys kehittyneistä lääketieteellisistä tekniikoista.
• 1550 eKr.: Ebersin lääketieteellinen papyrus kirjoitetaan, ensimmäinen kasvaimia käsittelevä asiakirja.
• 1500 eKr.: Lasinvalmistus
• 1258 EKR: Ensimmäinen tunnettu rauhansopimus (Ramesses II).
• 1160 eKr.: kirjoitetaan Torinon papyrus, ensimmäinen geologinen ja topografinen kartta.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Egyptin vanha valtakunta
• Egyptin keskimmäinen valtakunta
• Uusi kuningaskunta
• Hatshepsut
• Ramesses II
• Kleopatra VII