Faboideae (Papilionoideae) – pavunheimon alaryhmä: ominaisuudet ja lajit

Faboideae on kukkakasvien heimoon Fabaceae tai Leguminosae kuuluva alaryhmä. Hyväksyttävä vaihtoehtoinen nimi alalahkolle on Papilionoideae tai Papilionaceae, kun tätä kasviryhmää käsitellään perheenä.

Tämä alaheimo on laajalti levinnyt, ja sen jäsenet ovat sopeutuneet monenlaisiin ympäristöihin. Faboideae voi olla puita, pensaita tai yrttejä. Kukat ovat tavallisesti papilioninmuotoisia ja juurten nodulaatio on hyvin yleistä. Närhi, keltamajavankaali ja hernekasvi kuuluvat kaikki Faboideae-heimoon.

 

Tunnistus ja rakenne

Faboideae-alaheimon kasvit tunnistaa usein papilioninmuotoisista kukista: ne ovat epäsymmetrisiä (zygomorfit), ja kukkaperään muodostuu usein kolmiosainen rakenne, jossa erottuvat standardi (iso ylin terälehti), siivet (kaksi sivuterälehteä) ja värkki tai tukka (alaosa, joka peittää heteet ja emiön). Lehtiä on yleensä yhdistettyinä parilehtisinä tai moniosaisina, usein kärkilehtiöillä ja lehtihankoihin liittyvillä stipuleilla. Hedelmät ovat tyypillisesti palkoja (legumeja), jotka avautuvat siemeniä vapauttaen.

Levinneisyys ja ekologia

Faboideae on kosmopoliittinen ryhmä: lajeja esiintyy sekä lauhkeilla että trooppisilla alueilla, sopeutuen niukkaravinteisiin maaperiin, niittyihin, metsänreunoille ja myös aroihin. Alaheimossa on arviolta useita tuhansia lajeja (noin 13 000–15 000) ja satoja sukuja, mikä tekee siitä yhden Fabaceae-heimossa suurimmista alaryhmistä.

Typensidonta ja symbioosi

Monelle Faboideae-lajille on ominaista juurissa esiintyvät noduleiksi kutsutut solmukkeet, joissa elävät symbioottiset bakteerit (esim. Rhizobium- ja Bradyrhizobium-suvut). Nämä bakteerit sitovat typpeä ilmasta kasvin käyttöön, mikä parantaa maaperän ravinteisuutta ja tekee alaryhmästä ekologisesti tärkeän erityisesti typpeä köyhissä ekosysteemeissä. Typensidonta on myös avainominaisuus monissa maatalouden kierrätys- ja katteenkasvustokäytännöissä.

Taloudellinen ja kulttuurinen merkitys

Faboideae sisältää useita ihmisen kannalta erittäin tärkeitä kasveja:

  • Ruoka- ja rehuviljelykasveja: herne (Pisum sativum), pavut (Phaseolus), soija (Glycine max), lupiini (Lupinus), apila (Trifolium).
  • Ornamenttikukat: kultakuusama ja monet pensaslajit kuten Cytisus ja Laburnum.
  • Metsä- ja pihapuiden käyttö: tietyt pavunheimon puut tarjoavat puuta ja varjostusta; monia käytetään myös maanparannuksessa ja katteena.
  • Muita käyttötarkoituksia: lääkeaineet, väriaineet ja hunajantuotannon kasvit.

Monilla lajeilla on myös vaikutusta maanviljelyn kestävyyteen: typensitojat toimivat peittokasveina ja vihreänä lannoituksena, mikä vähentää keinotekoisten lannoitteiden tarvetta.

Kemiallinen koostumus ja vaarat

Faboideae-lajit tuottavat erilaisia sekundäärimetaboliitteja, kuten flavonoideja, tanniineja ja joissain tapauksissa alkaloideja. Osa lajeista (esimerkiksi jotkut lupiinit) voi sisältää myrkyllisiä alkaloideja, joten kaikkia luonnonpavuntapaisia kasveja ei pidä käyttää ravinnoksi ilman tarkempaa tuntemusta.

Taksonomia ja nimistö

Taksonomisessa käytössä alaheimon nimi vaihtelee: Faboideae on yleisesti käytetty nimi alaryhmälle, mutta vastaavana nimityksenä esiintyy myös Papilionoideae. Mikäli ryhmä käsitellään itsenäisenä perheenä, voidaan käyttää muotoa Papilionaceae. Alaheimossa on runsaasti morfologista ja geneettistä monimuotoisuutta, minkä vuoksi sukujen välisiä rajauksia päivitetään tieteellisen tutkimuksen edetessä.

Tyypillisiä sukuja ja tunnettuja lajeja

  • Pisum – herne (esim. Pisum sativum)
  • Phaseolus – pensaspavut ja muut pavut
  • Glycine – soija (Glycine max)
  • Trifolium – apilat
  • Lupinus – lupiinit
  • Cytisus, Genista, Laburnum – koristepensaat ja -puut

Yhteenvetona Faboideae on biologisesti ja taloudellisesti merkittävä alaryhmä, jonka edustajat vaikuttavat suuriin osiin maataloutta, ekosysteemejä ja ihmisten elinympäristöjä typensidonnan ja monipuolisten käyttötarkoitustensa kautta.

  Scorpion Senna (Coronilla emerus) lähteestä Dictionaire des plantes suisses 1853  Zoom
Scorpion Senna (Coronilla emerus) lähteestä Dictionaire des plantes suisses 1853  

Useimmilla Amorpheae-kasveilla kukat eivät ole papilionipintaisia, kuten tässä Amorpha fruticosa -kukassa.  Zoom
Useimmilla Amorpheae-kasveilla kukat eivät ole papilionipintaisia, kuten tässä Amorpha fruticosa -kukassa.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Faboideae?


V: Faboideae on kukkakasvien sukuun Fabaceae eli Leguminosae kuuluva alaryhmä.

K: Mitkä ovat hyväksyttäviä vaihtoehtoisia nimiä Faboideae-suvulle?


V: Hyväksyttävä vaihtoehtoinen nimi Faboideae-heimolle on Papilionoideae tai Papilionaceae, kun tätä kasviryhmää käsitellään perheenä.

K: Ovatko Faboideae-heimon jäsenet laajalti levinneet?


V: Kyllä, Faboideae-heimon jäsenet ovat laajalti levinneet ja sopeutuneet monenlaisiin ympäristöihin.

K: Millaisia muotoja Faboideae-heimon jäsenet voivat saada?


V: Faboideae-heimon jäsenet voivat olla puita, pensaita tai yrttejä.

K: Millaisia ovat Faboideae-heimon kukat?


V: Faboideae-heimon kukat ovat yleensä papilioninkukkaisia.

K: Onko juurten nodulaatio yleistä Faboideae-heimossa?


V: Kyllä, juurten nodulaatio on hyvin yleistä Faboideae-heimossa.

K: Voitko nimetä joitakin Faboideae-suvun jäseniä?


V: Joitakin Faboideae-suvun jäseniä ovat muun muassa nokkonen, laburnum ja makea herne.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3