Tieteellinen luokittelu
Biologinen luokittelu on biologien tapa ryhmitellä eliöitä.
Luokittelu juontaa juurensa Aristoteleen työhön, joka keksi moniluokkaisen järjestelmän. Suuri vaikuttaja oli Carolus Linnaeus, joka teki tunnetuksi binomisen nimistön idean, jossa käytetään kaksiosaista nimeä, joka ilmoittaa suvun ja lajin. Ihmislajin nimi on Homo sapiens. Lajien nimet painetaan usein kursiivilla, vaikka se ei ole pakollista (tämä koskee myös sukujen nimiä jne. jne.).
Biologinen luokittelu tunnetaan myös nimellä taksonomia. Se on tiede, ja kuten useimmat tieteet, se on kehittynyt ajan myötä. Eri aikoina on omaksuttu erilaisia periaatteita, ja ei ole harvinaista, että eri tutkijat käyttävät erilaisia menetelmiä. 1900-luvun alkupuolelta lähtien ryhmittelyn on oletettu sopivan darwinistiseen yhteisen polveutumisen periaatteeseen. Nykyään suosittuja ovat molekyylievoluutiotutkimukset, joissa aineistona käytetään DNA-sekvenssianalyysiä. Tätä kutsutaan usein "fylogenetiikaksi", joka on kladismin haara tai muoto. Tässä lähestymistavassa luodaan evoluutiopuu elämästä (biologia) ja käytetään hahmoja (piirteitä) taksonomian haarojen päättämiseen.
Joskus samaan ryhmään (taksoniin) sijoitetut organismit ovat samankaltaisia; tällainen samankaltaisuus ei välttämättä ole sattumaa. Se voi olla seurausta yhteisestä esi-isästä peräisin olevasta yhteisestä polveutumisesta.
Tärkeiden asemien hierarkia
Homologia
Homologiset piirteet ovat yhteisen esi-isän aiheuttamia samankaltaisuuksia. Ne eroavat ominaisuuksista, jotka ovat analogisia. Esimerkiksi linnuilla ja lepakoilla on molemmilla lentokyky, mutta sitä ei käytetä niiden luokitteluun, koska se ei ole periytynyt yhteisestä esi-isästä.
Kaikista muista eroavaisuuksista huolimatta se, että sekä lepakot että valaat ruokkivat poikasensa maidolla, on yksi niistä piirteistä, joiden perusteella molemmat luokitellaan nisäkkäiksi, koska se on periytynyt yhteisestä esi-isästä.
Kun nykyinen elävien olentojen nimeämisjärjestelmä kehitettiin, latinaa käytettiin eniten eri puolilla maailmaa. Niinpä tällaiset nimet ovat edelleen latinankielisiä. Myös uusien taksonien viralliset kuvaukset ja diagnoosit kirjoitettiin ja kirjoitetaan latinaksi. Eläinten kuvailuun eläintieteilijät sallivat minkä tahansa kielen. Tammikuun 1. päivästä 2012 alkaen levien, sienten ja kasvien uudet taksonit voidaan kuvata joko englanniksi tai latinaksi.
Nimien päättymiset
Suvun tason yläpuolella oleville taksoneille annetaan usein nimi, joka perustuu "tyyppisukuun" ja johon liitetään vakiomuotoinen jälkiliite. Näiden nimien muodostamisessa käytetyt päätteet riippuvat valtakunnasta ja joskus myös heimosta ja luokasta, kuten jäljempänä olevassa taulukossa esitetään.
| Sijoitus | Levät | |||
| Divisioona/heimo | -phyta | -mycota | ||
| Osa-alue/alaryhmä | -phytina | -mycotina | ||
| Luokka | -opsida | -phyceae | -mycetes | |
| Alaluokka | -idae [sic] | -phycidae | -mycetidae | |
| Superorder | -anae | |||
| Tilaa | -ales | |||
| Alajärjestys | -ineae | |||
| Infrajärjestys | -aria | |||
| Superfamily | -acea | -oidea | ||
| Perhe | -aceae | -idae [sic] | ||
| Alaperhe | -oideae | -inae | ||
| Heimo/Sukuperhe | -eae | -ini | ||
| Alaheimo | -inae | -ina | ||
Aiheeseen liittyvät sivut
- Binomial-nimikkeistö
- Taksonomia
- Systematiikka
- Kladistiikka
- Molekyylikehitys
- Molekyylikello
- Phylogeny
- Roskakori taksoni
- Evoluutioaste
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on biologinen luokittelu?
V: Biologinen luokittelu on tapa, jolla biologit ryhmittelevät eliöitä. Se tunnetaan myös nimellä taksonomia, ja siinä käytetään erilaisia periaatteita lajien luokittelemiseksi ryhmiin niiden yhteisten ominaisuuksien perusteella.
K: Kuka keksi moniluokkaisen luokittelujärjestelmän?
V: Moniluokkaisen luokittelujärjestelmän keksi Aristoteles.
K: Kuka popularisoi binomisen nimikkeistön idean?
V: Binomisen nimistön idean teki tunnetuksi Carolus Linnaeus, joka käytti kaksiosaista nimeä, jossa ilmoitettiin suku ja laji.
K: Miten lajien nimet yleensä painetaan?
V: Lajinimet painetaan yleensä kursiivilla, vaikka se ei olekaan pakollista (tämä koskee myös sukujen nimiä jne. jne.).
K: Millaiset tutkimukset ovat nykyään suosittuja molekyylievoluutiossa?
V: Molekyylievoluutiotutkimukset, joissa käytetään datana DNA-sekvenssianalyysiä, ovat nykyään suosittuja. Tällä lähestymistavalla luodaan usein evolutiivinen elämänpuu (biologia) ja käytetään merkkejä (ominaisuuksia) taksonomian haarojen päättämiseen.
K: Miksi samaan ryhmään sijoitetut eliöt voivat olla samankaltaisia?
V: Samaan ryhmään sijoitetut organismit voivat olla samankaltaisia pikemminkin yhteisen esi-isän yhteisen polveutumisen kuin sattuman vuoksi.
