Fluoresenssi
Fluoresenssi on valoa, jota tietyt aineet säteilevät, kun ne absorboivat valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä. Ensin aine absorboi energiaa, sitten se säteilee valoa. Kun valonlähde poistetaan, fluoresenssi lakkaa. Se on eräs luminesenssin muoto.
Useimmissa tapauksissa säteilevän valon aallonpituus on pidempi ja energia pienempi kuin absorboituneen valon.
Yksi yllättävimmistä fluoresenssityypeistä on se, että aine absorboi ultraviolettivaloa, jota ihmissilmä ei näe, mutta josta se säteilee näkyvää valoa.
Fluoresenssia käytetään monilla aloilla, kuten mineralogiassa, gemmologiassa, kemiallisissa antureissa (fluoresenssispektroskopia), väriaineissa, biologisissa ilmaisimissa ja fluoresoivissa valoissa.
Biotieteissä fluoresenssi on tapa seurata biologisia molekyylejä. Proteiiniin tai muuhun komponenttiin voidaan liittää fluoresoiva väriaine, jonka avulla tutkija voi löytää tietyn proteiinin mikroskoopilla.
Endoteelisolut mikroskoopilla, jossa on kolme erillistä kanavaa, jotka merkitsevät tiettyjä solukomponentteja.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on fluoresenssi?
V: Fluoresenssi on valoa, jota tietyt aineet lähettävät, kun ne absorboivat valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä.
K: Mitä tapahtuu, kun aine fluoresoi?
V: Kun aine fluoresoi, se absorboi ensin energiaa ja lähettää sitten valoa.
K: Jatkuuko fluoresenssi sen jälkeen, kun valonlähde poistetaan?
V: Ei, fluoresenssi lakkaa, kun valonlähde poistetaan.
K: Onko fluoresenssi luminesenssin muoto?
V: Kyllä, fluoresenssi on eräs luminesenssin muoto.
K: Miten fluoresenssin aikana vapautuvan valon aallonpituutta ja energiaa verrataan absorboituneeseen valoon?
V: Useimmissa tapauksissa fluoresenssin aikana syntyvän valon aallonpituus on pidempi ja energia pienempi kuin absorboituneen valon.
K: Mikä on esimerkki yllättävästä fluoresenssityypistä?
V: Yksi yllättävä fluoresenssin tyyppi on se, että aine absorboi ultraviolettivaloa, jota ihmissilmä ei näe, mutta josta kuitenkin lähtee näkyvää valoa.
K: Millä aloilla fluoresenssia käytetään?
V: Fluoresenssia käytetään monilla aloilla, kuten mineralogiassa, gemmologiassa, kemiallisissa antureissa (fluoresenssispektroskopia), väriaineissa, biologisissa ilmaisimissa ja fluoresoivissa valoissa.
