Gansu – Kiinan maakunta: Lanzhou, maantiede, ilmasto ja väestö

Gansu — Kiinan monimuotoinen maakunta: Lanzhou, maantiede, Gobi, Keltainen joki, kuiva ilmasto ja väestötilastot. Tutustu historiaan, luontoon ja väestörakenteeseen.

Gansu (yksinkertaistettu kiina: 甘肃; perinteinen kiina: 甘肰; pinyin: Gānsù; Wade-Giles: Kan-su, Kansu, Kan-suh) on Kiinan kansantasavallan maakunta. Pääkaupunki on Lanzhou, joka sijaitsee maakunnan kaakkoisosassa ja jonka halki virtaa Keltainen joki. Lanzhou on alueellinen teollisuuden ja liikenteen keskus sekä tärkeä solmukohta läntiseen Kiinaan suuntautuvilla rautatie- ja tieyhteyksillä.

Maantiede

Gansun pinta-ala on 454 430 km², mikä tekee siitä yhden Kiinan laajimmista maakunnista pinta-alaltaan. Maakunta ulottuu lännestä itään laajalle alueelle ja sen maisemat vaihtelevat voimakkaasti: eteläosa on vuoristoista ja kuuluu osin Qinghain–Tiibetin ylängön reunavyöhykkeeseen, kun taas pohjoisessa on laajoja aavikko- ja step-alueita. Gobin autiomaa peittää osan pohjoisesta alueesta. Korkeuserot vaikuttavat suuresti ilmastoon ja luonnonoloihin.

Gansu sisältää historiallisesti merkittävän Hexi-koridorin (tai Gansun käytävän), joka on ollut tärkeä osa Silkkitietä. Maakunnassa on useita jokilaaksoja ja kehittyneempiä viljelyalueita erityisesti Keltaisen joen varrella ja muissa vesilähteiden läheisyydessä. Maakuntaan kuuluu myös Kiinan maantieteellinen keskus.

Ilmasto

Gansun maakunnassa vallitsee pääosin kuiva mannerilmasto. Alueella esiintyy suuria lämpötilaeroja vuorokauden ja vuodenaikojen välillä: talvet ovat kylmiä ja usein kuivia, kun taas kesät voivat olla kuumia, erityisesti matalammilla ja laakeilla alueilla. Sadantaa kertyy yleisesti vähän, ja se keskittyy pääosin kesäkuukausille. Vuoristoisilla alueilla ilmasto on kylmempi ja sateisempi kuin pohjoisilla aavikkovyöhykkeillä.

Väestö ja kieli

Vuonna 2010 Gansussa asui noin 25 575 000 ihmistä; vuoden 2018 arvio oli noin 26 257 000. Suurin osa maakunnan asukkaista on han-kiinalaisia, mutta Gansu on myös etninen monimuotoisuuden keskus: täällä asuu muun muassa hui-muslimeja, tibetiläisiä sekä muita vähemmistöryhmiä kuten dongxiangit, salar- ja bonan-kansat sekä yugurit. Vähemmistöt ovat keskittyneet erityisesti pohjois- ja eteläosiin sekä autonomisiin prefektuureihin.

Kieli- ja kulttuuriperintö heijastaa historiallista asemaa Silkkitien reitillä; alueella puhuttavat kielet ovat pääasiassa mandariinikiinan eri murteita sekä useita vähemmistökieliä. Uskonnollisesti alueella on sekä islamilaisia yhteisöjä (erityisesti hui) että tibetiläiseen buddhalaiseen perinteeseen liittyviä ryhmiä etelässä.

Hallinto ja väestöjakautuma

Gansu jakautuu useisiin prefektuurien ja kunnallisten yksiköiden tasoihin. Tunnettuja kaupunkeja pääkaupungin lisäksi ovat muun muassa Jiuquan, Zhangye, Tianshui ja Jiayuguan. Maakunnassa on myös autonomisia prefektuureja, kuten Linxian ja Gannan, joissa vähemmistöt ovat vahvasti edustettuina.

Talous ja elinkeinot

Gansun talous perustuu monipuolisesti maatalouteen, kaivostoimintaan, teollisuuteen ja kasvavaan palvelusektoriin. Viljelyalueilla tuotetaan viljaa, perunaa ja muita kuivuutta kestäviä kasveja. Kaivostoiminta kattaa muun muassa hiilen ja metallimalmien louhinnan. Energia-alalla vesivoima on tärkeä joenvarsialueilla, ja hiljalleen myös aurinko- ja tuulienergian tuotanto laajenee.

Kansainvälisellä tasolla Gansu tunnetaan historiallisesta roolistaan Silkkitiellä: maakunnan kautta on kulkenut kauppareittejä Aasiasta Euroopan suuntaan. Nykyisin liikenneinfrastruktuuriin kuuluu muun muassa maantie- ja rautatieyhteyksiä, kuten Lanxin-rautatie länteen päin, ja lentoasemayhteydet, esimerkiksi Lanzhoun Zhongchuanin lentoasema, yhdistävät maakunnan muihin Kiinan osiin.

Historia ja kulttuuriperintö

Gansun alueella on runsaasti kulttuuriperintökohteita: Dunhuangin läheisyydessä sijaitsevat Mogao-luolat (Mogao Caves) ovat yksi merkittävimmistä arkeologisista ja taiteellisista nähtävyyksistä Silkkitien varrella, ja Jiayuguanin varusmuuri tunnetaan osana Ming-dynastian muuriverkostoa. Alueen historia on ollut muovautunut rajavyöhykkeenä, jossa eri kulttuurit ja uskonnot ovat kohdanneet ja sekoittuneet.

Luonto, ympäristö ja suojelu

Gansu kohtaa useita ympäristöhaasteita, kuten kuivuuden, eroosion ja aavikoitumisen etenemisen. Maanviljelyn laajentuminen, laidunnus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat lisänneet maaperän eroosiota joillakin alueilla. Kiinan valtion metsänsuojelu- ja torjuntaohjelmat, kuten "Suuri vihreä muuri" (Three-North Shelter Forest Program), pyrkivät vähentämään aavikoitumista sekä parantamaan vesitaloutta ja metsitystä maakunnan haavoittuvilla alueilla.

Kulttuuri ja ruokaperinne

Gansun keittiö on saanut vaikutteita niin han-kiinalaisesta kuin muslimikulttuurista. Erityisen tunnettu on Lanzhoun lamian eli Lanzhoun naudanlihanuudelikeitto, jota pidetään yhtenä alueellisista erikoisuuksista ja joka on levinnyt laajalti koko Kiinaan. Myös perinteiset käsityöt, musiikki ja arkkitehtuuri heijastavat alueen monikulttuurista perintöä.

Käytännön tietoa matkailijalle

Matkailijat tulevat Gansuun tutustumaan Silkkitien kohteisiin, luoliin ja vuoristomaisemiin. Ilmasto on kuiva, joten veden ja suojavarusteiden (aurinko- ja tuulensuoja) varmistaminen on tärkeää. Liikkuminen sisäisesti onnistuu sekä junilla että tieyhteyksillä; Lanzhou toimii useimmiten porttina maakuntaan ja tarjoten majoitusta, pysyviä yhteyksiä ja palveluja matkailijoille.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Gansun pääkaupunki?

K: Kuinka monta ihmistä asuu Gansussa?

K: Millainen on ilmasto Gansussa?

K: Minkälaista maastoa Gansussa on?

K: Mikä Gansussa on ainutlaatuista?

K: Mikä etninen ryhmä muodostaa suurimman osan sen väestöstä?

Hae kirjaimella