Ghoti: englannin oikeinkirjoituksen epäsäännöllisyyden esimerkki

Ghoti on keinotekoinen sana, jota käytetään havainnollistamaan englannin kirjoitusasun epäsäännöllisyyttä. Ajatuksena on kirjoittaa sana fish uudella tavalla niin, että se lausuttaisiin /ˈfɪʃ/. Rakenteeksi valitaan kirjaimet, joiden oletetaan edustavan tarvittavia foneemeja eri sanojen perusteella:

• gh, tarkoituksena /f/ kuten sanoissa rough, tough ja enough (esim. tough ≈ 'kova');
• o, tarkoituksena /ɪ/ kuten sanassa women (engl. 'women' /ˈwɪmɪn/, suom. 'naiset');
• ti, tarkoituksena /ʃ/ kuten sanoissa nation, patient (esim. nation /ˈneɪʃən/, suom. 'kansakunta').

Samalla periaatteella voi leikillisesti osoittaa, että kirjaimet voidaan valita monin eri tavoin; esimerkiksi joku voisi väittää, että ghoti olisi täysin äänetön sana, jos kukin kirjain valittaisiin sanoista, joissa vastaava kirjain on äänetön. Tällaiset temput korostavat sitä, miten riippuvaisia kirjain–äänne-suhteet ovat kontekstista ja historiasta.

Jos kukin kirjain tulkitaan tavallisen lukijan tavoin (ei “temppuäänteiden” mukaan), ghoti lausutaan todennäköisesti spontaanisti [goʊtaɪ] tai [gəʊtaɪ] (kuten "go" + "tie"), ei /ˈfɪʃ/. Tämä johtuu siitä, että gh ei koskaan kuulu /f/-äänteeseen sanan alussa (vrt. ghost, ghastly), eikä ti yleensä tuota /ʃ/:a sanan lopussa ilman seuraavaa vokaalia tai tiettyä morfologista ympäristöä.

Miksi esimerkki ei todista, että englannin oikeinkirjoitus on täysin mielivaltainen?

• Positio- ja ympäristöriippuvuus: Monet englannin kirjainyhdistelmät muuttavat ääntämistään riippuen siitä, missä kohdassa sanaa ne ovat ja mitä niiden ympärillä on (esim. gh voi äännettää /f/ sanojen loppuosissa kuten tough, mutta ei sanan alussa).
• Morfologia ja historia: Kirjoitusasun ja ääntämyksen väliset ristiriidat seuraavat usein kielihistoriaa ja lainasanojen eri kehityspolkuja. Esimerkiksi women-sanan on ääntämiseen liittyvä poikkeavuus selittyy historiallisilla vokaalimuutoksilla, ei satunnaisuudella.
• Yleiset säännöt ja rajoitteet: Vaikka englannin ortografia vaikuttaa monimutkaiselta, siinä on runsaasti toistuvia sääntöjä ja kuvioita (esim. -tion → /ʃən/, -ough-variaatiot), jotka ovat ennakoitavissa, kun konteksti huomioidaan.
• Äänteiden ja kirjainten vastaavuus ei ole yksi-yhteen: Englannissa käytetään digraafeja (kuten th, sh, gh) ja lainasanoilla voi olla eri käytäntöjä, mikä monimutkaistaa yksinkertaisten sääntöjen laatimista mutta ei tee järjestelmästä täysin satunnaista.

Käyttö ja kulttuurinen merkitys

Ghoti esiintyy usein kirjoitusta ja ortografiaa käsittelevissä jutussa, meemeissä ja keskusteluissa, joissa halutaan humoristisesti tai provosoivasti havainnollistaa englannin kirjoitusasun epäloogisuutta. Sitä käytetään myös kannanottona kirjoitusreformien puolesta — esimerkkinä siitä, kuinka epäintuitionaalinen nykyinen järjestelmä voi vaikuttaa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyseessä on leikkisä ajatuksellinen koe eikä tieteellinen todiste siitä, että englannin oikeinkirjoitus olisi täysin korjattavissa yhdellä yksinkertaisella säännöllistämisellä. Ortografian tutkimus ottaa huomioon historialliset, morfologiset ja fonologiset tekijät, jotka selittävät monet näennäiset poikkeamat.

Englannin kielen oikeinkirjoitusta käsitellään ortografiassa.

Huom. Esimerkeissä käytetyt englanninkieliset sanat (esim. rough, women, nation) on annettu havainnollistamaan, mistä äännearviot on lainattu; suomenkieliset käännökset on merkitty selkeyden vuoksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on ghoti?

K: Miten ghoti lausutaan?

Kysymys: Mistä foneemeista ghoti koostuu?

K: Voiko ghoti olla äänetön sana?

K: Miksi ghoti ei todennäköisesti lausuta kuten "kala"?

K: Mitä on ortografia?

K: Mitä ghoti kuvaa?

Hae kirjaimella