Kasvihuone – määritelmä, toiminta ja kasvien viljelyopas

Kasvihuone — selkeä määritelmä, toiminta ja käytännön viljelyopas: parhaat vinkit lämmönhallintaan, lajivalintaan ja satoisaan kasvatukseen ympäri vuoden.

Kasvihuone (myös lasitalo tai kasvihuone) on rakennus, jossa kasvatetaan kasveja, kuten kukkia ja vihanneksia. Siinä on yleensä lasi- tai läpikuultava muovikatto. Monissa kasvihuoneissa on myös lasi- tai muoviseinät. Kasvihuoneet lämpenevät päivän aikana auringonsäteiden vaikutuksesta, jotka lämmittävät kasveja, maaperää ja rakenteita. Tämä lämpö poistuu vähitellen yön aikana.

Miksi käyttää kasvihuonetta?

Kasvihuone tarjoaa hallitun kasvuympäristön, joka suojaa kasveja säältä, pakkaselta, tuulelta ja tuholaisilta. Sen avulla voi pidentää kasvukautta, kasvattaa lämpimän ilmaston lajeja kotimaassa ja parantaa sadon laatua ja määrää. Kasvihuoneella voi myös kasvattaa taimikasvatusta, herkkien lajien talvehtimista ja viljelyä ympäri vuoden, kun ilmastoa säädetään.

Tyypit ja materiaalit

• Lasikasvihuone: perinteinen vaihtoehto, valo läpäisee hyvin ja ulkonäkö usein siisti. Lasin hyöty on hyvä lämmönläpäisy ja kestävyys, mutta se on painava ja haurasta.
• Polykarbonaatti- tai muovikasvihuone: kevyempi ja eristävämpi kuin yksinkertainen lasi. Kaksoisseinämäinen polykarbonaatti voi vähentää lämmönhukkaa.
• Viritettävät muovikaset: edullinen vaihtoehto kausiviljelyyn tai suojapeitteeksi.
• Kehykset: alumiini on kevyt ja ruostumaton; puu eristää hyvin ja näyttää luonnolliselta mutta vaatii huoltoa; PVC on edullinen mutta vähemmän kestävä.

Perusperiaate ja ilmastonhallinta

Kasvihuone toimii periaatteessa ansana: auringon säteet läpäisevät läpinäkyvän rakenteen ja lämmittävät sisäilmaa, kasvualustaa ja säiliöihin varastoitunutta massaa (esim. vesitynnyrit). Yöllä lämpö säteilee takaisin ja osa poistuu, ellei kasvihuone ole hyvin eristetty.

• Ventilaatio: luonnollinen tuuletus (ylä- ja alatuuletusaukot) tai sähkötuulettimet ovat välttämättömiä ylikuumenemisen estämiseksi ja ilmanvaihdon ylläpitämiseksi.
• Lämmitys: talvella voi tarvita lisälämmitystä (sähkö-, puu- tai kaukolämpö), mutta pienissä harrastekasvihuoneissa riittää usein passiivinen aurinko- ja massalämmitys ja lisäeristys.
• Varjostus: kesällä vaalea varjoverho tai sumutusjärjestelmä estää ylikuumenemisen.
• Kosteuden hallinta: ilman kosteus vaikuttaa kasvien tautiriskiin; hyvä ilmankierto ja tarvittaessa lämmitys/tuuletus pitävät kosteuden hallinnassa.

Kasvien valinta ja sijoittelu

Valitse kasvit kasvihuoneen koon, lämmityksen ja valaistuksen mukaan. Helppoja lajeja aloittelijalle ovat esimerkiksi tomaatit, kurkut, yrtit, chilipaprikat ja erilaiset salaatit. Kukkijoista monet pelargonit, begonat ja orkideat viihtyvät kasvihuoneessa.

• Sijoittelu: korkeat kasvit taakse tai pohjoispuolelle, matalat eteen. Riittävä tila ilmankierron ja hoitotoimien kuten kastelun ja sadonkorjuun vuoksi.
• Liikkuvat istutusastiat: ruukut ja laatikot helpottavat kierrätystä ja viljelykierron järjestämistä.

Kastelu, multa ja lannoitus

Kasvihuoneessa multa kuivuu usein nopeammin kuin ulkona, etenkin kuumina päivinä ja tuuletuksen kanssa. Säännöllinen kastelu ja oikeanlainen kasvualusta ovat tärkeitä.

• Kastelu: aamulla on hyvä aika kastella, jotta lehdet ehtivät kuivahtaa ennen illan kosteutta. Automaattiset tippukastelujärjestelmät säästävät vettä ja aikaa.
• Kasvualusta: ravinteikas, ilmava multa, johon voi lisätä kompostia ja perliittiä tai kookoskuitua vedenpidon ja ilmavuuden parantamiseksi.
• Lannoitus: lannoita kasvien kasvuvaiheen mukaan (typpi-rasitteisemmille versoille enemmän N, kukinnalle ja hedelmöitykselle enemmän P ja K). Käytä liukoisia lannoitteita tai hitaasti liukenevia seoksia.

Tautien ja tuholaisten torjunta

Kasvihuone voi lisätä tauti- ja tuholaisriskiä, koska olosuhteet voivat olla tiiviit ja kosteat. Ennakoiva hoito on tärkeää.

• Hygienia: puhdista vuodenvaihteessa istutusastiat, pöydät ja lattiat; poista vanhat kasvijätteet.
• Valvonta: tarkista kasvit säännöllisesti mahdollisten tuholaisten (esim. kirvat, valkoiset kirvat, punkit) ja homeiden varalta.
• Biologinen torjunta: hyötyhyönteiset, kuten leppäkertut ja loispistiäiset, auttavat hallitsemaan tuholaisia ilman voimakkaita torjunta-aineita.
• Luonnonmukaiset aineet: kuten neemöljy ja saippualiuokset, voivat auttaa pienissä infestaatioissa.

Kasvukauden hallinta ja kierto

Hyvä viljelysuunnitelma sisältää viljelykierron, vuorotellen käytettävät kasvualustat ja taimikasvatuksen ajoituksen. Kierrä eri kasviryhmiä estääksesi tautien kertymistä maaperään.

• Taimikasvatus: aloita siemenet aikaisin sisällä ja siirrä kasvihuoneeseen, kun lämpötilat ovat sopivat.
• Vuoroviljely: vaihda esimerkiksi lehtivihanneksia ja juureksia siten, että samaa kasviryhmää ei viljellä jatkuvasti samassa multasängyssä.
• Talviviljely: valitut kylmää kestävämmät lajit, lämmönlähteen käyttö ja lisäeristys mahdollistavat viljelyn myös viileämpinä kuukausina.

Suunnittelu- ja käytännön vinkkejä

• Suuntaa kasvihuone etelään tai itä-lounasuuntaan avoimelle paikalle ilman varjoa, jotta valo saadaan maksimoitua.
• Rakenna riittävän tuulisuojaiselle perustalle ja varmista että perustus kestää lumikuormat ja tuulen: kevyt kasvihuone voi liikkua tuulessa ilman kunnollista kiinnitystä.
• Thermal mass: sijoita vesitynnyreitä tai kivikasoja, jotka varastoivat lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä yöllä tasaamaan lämpötiloja.
• Sähkö ja turvallisuus: jos asennat lämmitystä tai valaistusta, huolehdi sähkötöiden turvallisuudesta ja määräysten noudattamisesta.
• Tarkista lupa-asiat: pienet harrastekasvihuoneet eivät usein vaadi rakennuslupaa, mutta suuremmat tai pysyvästi perustetut rakenteet voivat vaatia. Tarkista paikalliset määräykset.

Ympäristö ja energiatehokkuus

Kasvihuoneen energiatehokkuutta voi parantaa eristysmateriaalien, energiapolykarbonaatin käytön, tiiviin ilmanvaihdon sekä älykkään lämmönsäätelyn avulla. Sadeveden kerääminen kastelua varten ja orgaaninen kompostointi pienentävät ympäristövaikutuksia.

Yhteenveto

Kasvihuone tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet niin harrastajalle kuin ammattilaiselle: se pidentää kasvukautta, suojaa kasveja ja mahdollistaa laajemman lajivalikoiman viljelyn. Onnistunut kasvihuone vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua: oikea sijoittelu, materiaalivalinta, ilmastonhallinta, kastelu ja tautien ennaltaehkäisy ovat avainasioita hyvään satoon ja terveisiin kasveihin.

Puutarhanhoito kasvihuoneissa

Puutarhanhoito ja kasvien kasvattaminen kasvihuoneissa eroaa kasvien kasvattamisesta ulkona, sillä kasvihuoneen sisälle ei pääse sadetta, joten puutarhurit joutuvat kastelemaan kasveja. Lisäksi kasvihuoneet voivat kuumentua auringon kuumuudesta, joten puutarhureiden on varmistettava, ettei kasvien kannalta liian kuuma. Kasvihuoneissa on yleensä tuuletusaukot, jotka voidaan avata ylimääräisen lämmön poistamiseksi. Joissakin kasvihuoneissa on sähköllä toimivat poistoilmapuhaltimet, jotka kytkeytyvät automaattisesti päälle, jos kasvihuoneessa tulee liian kuuma.

 
Kasvihuone Curitiban kasvitieteellisessä puutarhassa Curitibassa, Brasiliassa.  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kasvihuone?

K: Mikä on kasvihuoneen tarkoitus?

K: Miten kasvihuone pysyy lämpimänä päivän aikana?

K: Mitä tapahtuu kasvihuoneen lämmölle yöllä?

K: Onko kaikissa kasvihuoneissa lasikatto?

K: Onko kasvihuoneen käyttämisestä kasvien kasvattamiseen hyötyä?

K: Voiko kasvihuoneessa kasvattaa mitä tahansa kasvilajia?

Hae kirjaimella