Grito de Dolores – Meksikon itsenäisyyshuuto 1810
Tutustu Grito de Doloresin 1810 huutoon: Miguel Hidalgo y Costillan itsenäisyyskutsu, Meksikon vapaustaistelun alku, historialliset tapahtumat ja perintö.
Grito de Dolores ("Doloresin huuto") oli katolisen papin, isä Miguel Hidalgo y Costillan, 16. syyskuuta 1810 Doloresin pikkukaupungissa esittämä kutsu (siksi Grito "de Dolores"). Sitä kutsutaan myös nimellä Grito de la Independencia eli itsenäisyyden huuto perinteistä Espanjan hallitusta vastaan, joka oli katastrofaalisesti vääristynyt Napoleonin hyökkäyksen seurauksena niemimaalle kahden edellisen vuoden aikana.
Tausta
1800-luvun alun Meksiko (siis Espanjan siirtomaa Nueva España) oli jännitteiden täyttämä: kolonialinen hallinto, tuloerot, uusi luokkaero peninsularesin (Euroopasta syntyneet espanjalaiset) ja criollosien (Amerikassa syntyneet espanjalaistaustaiset) välillä sekä taloudelliset ja poliittiset uudistukset lisäsivät tyytymättömyyttä. Tilanteen kärjisti Espanjan kuningashuoneen kriisi ja Napoleonin hyökkäys vuonna 1808, kun Espanjaan perustettiin uusi hallinto. Tämä loi poliittisen tyhjiön ja antoi aiheen itsenäisyyspyrkimyksille.
Sisältö ja muoto
Varsinainen Grito ei ole säilynyt sanasta sanaan yhdellä ainoalla dokumentilla, ja eri kertomuksissa sen tarkka muoto vaihtelee. Perusajatus oli kutsu kapinaan, kansan yhtenäistämiseen ja Espanjan hallinnon vastustukseen. Perinteisessä kuvauksessa Hidalgo kumppaneineen nosti kirkonkellon ja puhui seuranneelle joukolle, kehottaen heitä taistelemaan vapauden, oikeudenmukaisuuden ja kotimaan puolesta. Historiallisesti Griton katsotaan käynnistäneen Meksikon itsenäisyystaistelun (1810–1821).
Tärkeimmät henkilöt ja varhaiset tapahtumat
- Miguel Hidalgo y Costilla — katolinen pappi, joka antoi huudon ja johti alkuvaiheen kapinaa.
- Monet muut kapinan johtohahmot, kuten Ignacio Allende ja Juan Aldama, osallistuivat suunnitteluun ja taisteluihin.
- Useat siirtomaa-ajan yhteiskuntaryhmät — criollot, intiaanit, mestitsit ja talonpojat — osallistuivat liikkeeseen eri motiivein; aluksi tavoitteet vaihtelivat autonomiasta täydelliseen itsenäisyyteen.
Jälkiseuraukset
Grito de Dolores käynnisti laajan aseellisen vastarinnan, joka kesti useita vuosia. Hidalgo pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1811, mutta kapina jatkui muiden johtajien, kuten José María Morelosin ja myöhemmin Vicente Guerreron, toimesta. Lopulta Meksiko saavutti itsenäisyyden vuonna 1821. Pieni Doloresin kylä sai myöhemmin nimen Dolores Hidalgo kunnianosoituksena tapahtumalle.
Perinne ja muisto nyky-Meksikossa
Grito de Dolores on Meksikon kansallisen identiteetin keskeinen symboli. Itsenäisyyspäivää vietetään 16. syyskuuta, mutta juhla huipentuu usein yön ja seuraavan päivän välisenä aikana: Meksikon presidentti toistaa perinteen mukaista "Grito" -seremoniaa Mexico Cityn kansallispalatsin parvekkeelta el grito -huudoin, kellonsoitolla ja lipunheilutuksella. Kaupungeissa ja kunnissa pormestarit tekevät vastaavan seremonian paikallisella tasolla. Perinteeseen kuuluu huudot kuten "¡Viva México!" ja muita isänmaallisia huutoja, sekä ilotulitukset ja paraatit.
Merkitys
Grito de Dolores ei ollut pelkkä yksittäinen puhe, vaan symbolinen hetki, joka yhdisti eritasoisia vastarinnan muotoja ja käynnisti pitkäaikaisen itsenäisyyskamppailun. Se toimii yhä kansallisen yhtenäisyyden ja vapauden vertauskuvana, ja sen muistaminen on keskeinen osa Meksikon kansallista juhlakalenteria.
Miguel Hidalgo y Costillan patsas kirkon edessä Dolores Hidalgossa, Guanajuatossa.
Historia
Hidalgo ja joukko criolloja suunnittelivat taistelua Espanjan siirtomaahallitusta vastaan, mutta heidät petettiin.
Koska Hidalgo pelkäsi joutuvansa pidätetyksi, hän pakotti veljensä Mauricion ja joukon muita aseistettuja miehiä menemään sheriffin luo. Syyskuun 15. päivän yönä he saivat sheriffin vapauttamaan itsenäisyyttä kannattavat vangit (ihmiset, jotka halusivat hallita omaa maataan). He vapauttivat kahdeksankymmentä.
Seuraavana aamuna, noin kello 6.00, Hidalgo määräsi kirkonkellot soimaan. Hän sai seurakuntansa (ihmiset, jotka kävivät hänen kirkossaan) kokoontumaan yhteen. Ignacio Allende ja Juan Aldama rinnallaan hän puhui ihmisille kirkkonsa edessä. Hän rohkaisi heitä lähtemään espanjalaista varakuningasta José de Iturrigarayta vastaan. Tutkijat eivät ole yhtä mieltä siitä, mitä Hidalgo tarkalleen ottaen sanoi tuolloin.
Guanajuaton taistelu, sodan ensimmäinen tärkeä taistelu, käytiin 4 päivää myöhemmin. Meksikon itsenäisyys Espanjasta julistettiin vasta 27. syyskuuta 1821, kymmenen vuoden sodan jälkeen. Tämä tapahtui ensimmäisen Meksikon valtakunnan julistuksen myötä.
Muistaminen
Meksikon presidentti soittaa joka vuosi syyskuun 15. päivän yönä Meksikon kansallisen palatsin kelloa noin yhdentoista aikaan illalla. Kellonsoiton jälkeen hän toistaa isänmaallisen huudon (Grito Mexicano), joka perustuu "Grito de Dolores" -lauluun. Hän huutaa Meksikon itsenäisyyssodan tärkeiden sankareiden nimet ja lopettaa huutoon Viva Mexico! (kolme kertaa) palatsin parvekkeelta. Huudon jälkeen hän soittaa uudelleen kelloa ja heiluttaa Meksikon lippua Plaza de la Constitución -aukiolla olevan väkijoukon suosionosoitusten saattelemana. Tämän jälkeen soitetaan ja lauletaan joukkolauluna Himno Nacional Mexicano, kansallishymni. Syyskuun 16. päivän eli itsenäisyyspäivän aamuna kansallinen sotilasparaati alkaa Zócalolla (toinen nimi Plaza de la Constituciónille). Se kulkee Hidalgon muistomerkin ohi ja päättyy Paseo de la Reformalle, Mexico Cityn pääbulevardille.
Samankaltaisia juhlia vietetään 15. tai 16. päivä eri puolilla Meksikoa sekä Meksikon suurlähetystöissä ja konsulaateissa eri puolilla maailmaa. Pormestari tai kuvernööri, suurlähettiläät tai konsulit ottavat presidentin roolin, soittavat kelloja, pitävät puheen ja niin edelleen.
1800-luvulla Meksikon presidentit alkoivat viimeisenä virkavuonnaan tulla Dolores Hidalgoon Grito de Dolores -juhlaan. Presidentti Calderón kävi Dolores Hidalgossa osana kaksisatavuotisjuhlallisuuksia vuonna 2010 16. syyskuuta.
Syyskuun 16. päivä on Meksikon itsenäisyyspäivä, ja sitä pidetään isänmaallisena juhlapäivänä eli fiesta patria (kirjaimellisesti isänmaan juhla). Tätä päivää juhlitaan paraateilla, isänmaallisilla ohjelmilla, rumpu- ja torvisoittokunnissa ja marssiorkestereissa sekä muilla erityistapahtumilla.
Kunnanjohtaja antaa "griton" ja "¡Viva México! " itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien alkaessa klo 23.00 15.9.2008 Ixmiquilpanissa, Hidalgossa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Grito de Dolores?
V: Grito de Dolores on isä Miguel Hidalgo y Costillan esittämä kehotus itsenäisyyteen Espanjan hallitusta vastaan.
K: Milloin Grito de Dolores julistettiin?
V: Grito de Dolores julistettiin 16. syyskuuta 1810.
K: Kuka antoi Grito de Doloresin julistuksen?
V: Grito de Doloresin antoi isä Miguel Hidalgo y Costilla.
K: Missä Grito de Dolores julistettiin?
V: Grito de Dolores julistettiin Doloresin pikkukaupungissa.
K: Mikä oli Grito de Doloresin syy?
V: Grito de Doloresin syynä oli Espanjan hallituksen vääristymä, joka johtui Napoleonin hyökkäyksestä niemimaalle kahden edellisen vuoden aikana.
K: Mikä on toinen nimi Grito de Doloresille?
V: Grito de Doloresia kutsutaan myös nimellä Grito de la Independencia tai itsenäisyyden huuto.
K: Mikä oli isä Miguel Hidalgo y Costillan ammatti?
V: Isä Miguel Hidalgo y Costilla oli katolinen pappi.
Etsiä