Meksikon kansallislippu: värit, vaakuna ja historia
Meksikon kansallislippu — syvä ja selkeä katsaus väreihin, atsteekkien vaakunaan, Tenochtitlanin legendaan ja lipun historiaan sekä lainsäädäntöön.
Meksikon yhdysvaltojen tai Meksikon lippu on kolmivärinen vihreä, valkoinen ja punainen, ja valkoisen raidan keskellä on kotka. Lippu on pystysuunnassa jaettu kolmeen yhtä leveään raitaan, ja sen virallinen mittasuhde on 4:7. Vaikka värien tarkka merkitys on muuttunut ajan myötä, Meksiko otti nämä kolme väriä käyttöön itsenäistyttyään Espanjasta maan itsenäisyyssodan aikana. Nykyinen lippu otettiin käyttöön muodollisesti vuonna 1968, mutta sama perusrakenne on ollut käytössä vuodesta 1821 lähtien. Nykyinen kansallisia symboleja koskeva laki, Ley sobre el Escudo, la Bandera y el Himno Nacionales (laki kansallisista aseista, lipusta ja hymnistä), joka sääntelee kansallisen lipun käyttöä ja kunnioitusta, on ollut voimassa vuodesta 1984.
Värit ja niiden symboliikka
Alun perin trikolorin väreille annettiin merkitys Plan of Iguala -julistuksen aikaan: vihreä liitettiin itsenäisyyteen, valkoinen uskontoon ja punainen kansojen (eurooppalaisten ja amerindien) väliseen liittoon. Myöhemmin tulkinnat muuttuivat kansallisemmiksi: yleisimmin nykyään vihreä yhdistetään toivoon tai itsenäisyyteen, valkoinen puhtauteen ja yhtenäisyyteen, ja punainen kansallisten sankareiden vereen ja uhrauksiin. Punainen, valkoinen ja vihreä ovat Meksikon kansallisen vapautusarmeijan värit.
Vaakuna (keskielementti) ja atsteekkien legenda
Keskeinen tunnus lipun keskellä on peräisin muinaisesta atsteekkien symboliikasta: vaakuna kuvaa tarua Tenochtitlanista (nykyinen Mexico City)), atsteekkien valtakunnan keskuspaikasta. Vaakunassa on kotka, joka istuu kaktuksen päällä ja pitää tassuissaan tai nokassaan käärmettä; kaktus kasvaa kalliolta, joka nousee vedestä, mikä viittaa järvisaareen, jolle atsteekit legendan mukaan perustivat kaupunkinsa. Vaakunan alaosassa on Meksikon kansallisväreissä oleva nauha.
Vaakunassa esiinnytään tavallisesti Meksikon kotkana (usein kuvataan voimakkaana ja hyökkäävänä), käärmeenä ei ole tarkasti määriteltyä lajia, ja kokonaisuus yhdistää historialliset ja luonnonkuvaukset symboloimaan kansan alkuperää ja valtiollista identiteettiä. Vaakunan kuvaa on muokattu useaan otteeseen eri aikakausina (esimerkiksi eroavaisuuksia oli imperiumien ja tasavaltojen aikaan), ja sen nykyinen, nykyaikainen muoto hyväksyttiin ja tarkennettiin viimeksi vuonna 1968.
Historia ja käyttö
Meksikon lipun tausta liittyy 1800-luvun alkuun ja itsenäistymisprosessiin. Vuoden 1821 jälkeen eri hallintojaksot (ensimmäinen keisarikunta, tasavalta, toisinaan lyhyet imperiumiajat ja myöhemmät hallinnot) ovat käyttäneet samaa kolmitaitteista perusideaa, mutta vaakunan ja yksityiskohtien ilme on muuttunut. Viralliset säännökset määrittelevät, milloin ja miten lippua saa käyttää, milloin se nostetaan puolitankoon ja miten siihen tulee suhtautua.
Lipun kunnioitus ja oikea käyttö ovat tärkeitä: asiasisällöllä on sekä symbolinen että juridinen merkitys, ja Meksikon lippua suojellaan kansallisella lailla. Lisäksi lipun kuvalla ja vaakunalla on laajempi kulttuurinen merkitys — ne esiintyvät esimerkiksi seremonioissa, virallisissa tilaisuuksissa ja kansallisissa muistotilaisuuksissa.
Yhteenveto
- Värit: vihreä, valkoinen, punainen.
- Keskellä oleva symboli: kotka kaktuksen päällä, joka yhdistää atsteekkien legendan ja modernin kansallisen identiteetin.
- Alkuperä: värit ja perusrakenne käyttöön 1821; nykyinen vaakuna ja malli vahvistettu 1968; kansallista lainsäädäntöä lipusta koskee laki vuodelta 1984.
Meksikon lippu
Selite
1300-luvun alussa meksikolaiset olivat vaeltava nomadiheimo, joka etsi pysyvää asutusta nykyisestä Keski-Meksikosta. He selviytyivät metsästämällä ja keräämällä, ja heidät palkattiin usein taistelemaan palkkasotureina alueella hajallaan oleville kaupunkivaltioille. Legendan mukaan heidän jumalansa Huitzilopochtli käski heitä perustamaan oman kaupungin paikkaan, josta he löytäisivät kotkan syömässä käärmettä kaktuksen latvassa. Legendan mukaan ihmiset näkivät kotkan pienellä, suolla sijaitsevalla saarella keskellä matalaa Texcocojärveä. Meksikolaiset keksivät kekseliään puutarhanhoitojärjestelmän, jota kutsuttiin nimellä chinampas, jonka avulla he pystyivät kasvattamaan pieniä puutarhoja ja lopulta kuivattamaan järven. Vuonna 1325 he saivat valmiiksi kaupungin rakentamisen sinne. Kaupungista, jota he kutsuivat Tenochtitlaniksi, tuli atsteekkien valtakunnan pääkaupunki.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat Meksikon lipun värit?
V: Meksikon lipun värit ovat vihreä, valkoinen ja punainen.
K: Mikä on Meksikon lipun värien merkitys?
V: Värien merkitys on muuttunut ajan myötä, mutta Meksiko otti ne käyttöön maan itsenäisyyssodan aikana. Punainen, valkoinen ja vihreä ovat Meksikon kansallisen vapautusarmeijan värit.
K: Mikä on Meksikon lipun valkoisen raidan keskellä oleva tunnus?
V: Meksikon lipun valkoisen raidan keskellä oleva tunnus on ladattu kotka.
K: Mikä on Meksikon lipun valkoisen raidan keskellä olevan tunnuksen merkitys?
V: Meksikon lipun valkoisen raidan keskellä oleva tunnus on muinainen atsteekkien symboli Tenochtitlanista (nykyinen Meksiko City), atsteekkien valtakunnan keskuksesta. Se muistuttaa legendasta, joka innoitti atsteekit asettumaan alun perin järvisaarelle.
Kysymys: Milloin Meksikon lippu hyväksyttiin nykyiseen muotoonsa?
V: Meksikon lipun nykyinen malli hyväksyttiin vuonna 1968, mutta sitä on käytetty vuodesta 1821 lähtien.
K: Millä lailla Meksikon kansallislipun käyttöä säännellään?
V: Meksikon kansallisen lipun käyttöä säätelevä laki on laki kansallisista aseista, lipusta ja hymnistä. Se on ollut voimassa vuodesta 1984.
K: Mikä on Meksikon lipun vaakunan taustalla oleva legenda?
V: Meksikon lipun vaakunan taustalla on legenda, jonka mukaan atsteekit perustivat kaupunkinsa paikalle, jossa he näkivät kotkan kaktuksen päällä syömässä käärmettä.
Etsiä