Meksikon yhdysvaltojen tai Meksikon lippu on kolmivärinen vihreä, valkoinen ja punainen, ja valkoisen raidan keskellä on kotka. Lippu on pystysuunnassa jaettu kolmeen yhtä leveään raitaan, ja sen virallinen mittasuhde on 4:7. Vaikka värien tarkka merkitys on muuttunut ajan myötä, Meksiko otti nämä kolme väriä käyttöön itsenäistyttyään Espanjasta maan itsenäisyyssodan aikana. Nykyinen lippu otettiin käyttöön muodollisesti vuonna 1968, mutta sama perusrakenne on ollut käytössä vuodesta 1821 lähtien. Nykyinen kansallisia symboleja koskeva laki, Ley sobre el Escudo, la Bandera y el Himno Nacionales (laki kansallisista aseista, lipusta ja hymnistä), joka sääntelee kansallisen lipun käyttöä ja kunnioitusta, on ollut voimassa vuodesta 1984.

Värit ja niiden symboliikka

Alun perin trikolorin väreille annettiin merkitys Plan of Iguala -julistuksen aikaan: vihreä liitettiin itsenäisyyteen, valkoinen uskontoon ja punainen kansojen (eurooppalaisten ja amerindien) väliseen liittoon. Myöhemmin tulkinnat muuttuivat kansallisemmiksi: yleisimmin nykyään vihreä yhdistetään toivoon tai itsenäisyyteen, valkoinen puhtauteen ja yhtenäisyyteen, ja punainen kansallisten sankareiden vereen ja uhrauksiin. Punainen, valkoinen ja vihreä ovat Meksikon kansallisen vapautusarmeijan värit.

Vaakuna (keskielementti) ja atsteekkien legenda

Keskeinen tunnus lipun keskellä on peräisin muinaisesta atsteekkien symboliikasta: vaakuna kuvaa tarua Tenochtitlanista (nykyinen Mexico City)), atsteekkien valtakunnan keskuspaikasta. Vaakunassa on kotka, joka istuu kaktuksen päällä ja pitää tassuissaan tai nokassaan käärmettä; kaktus kasvaa kalliolta, joka nousee vedestä, mikä viittaa järvisaareen, jolle atsteekit legendan mukaan perustivat kaupunkinsa. Vaakunan alaosassa on Meksikon kansallisväreissä oleva nauha.

Vaakunassa esiinnytään tavallisesti Meksikon kotkana (usein kuvataan voimakkaana ja hyökkäävänä), käärmeenä ei ole tarkasti määriteltyä lajia, ja kokonaisuus yhdistää historialliset ja luonnonkuvaukset symboloimaan kansan alkuperää ja valtiollista identiteettiä. Vaakunan kuvaa on muokattu useaan otteeseen eri aikakausina (esimerkiksi eroavaisuuksia oli imperiumien ja tasavaltojen aikaan), ja sen nykyinen, nykyaikainen muoto hyväksyttiin ja tarkennettiin viimeksi vuonna 1968.

Historia ja käyttö

Meksikon lipun tausta liittyy 1800-luvun alkuun ja itsenäistymisprosessiin. Vuoden 1821 jälkeen eri hallintojaksot (ensimmäinen keisarikunta, tasavalta, toisinaan lyhyet imperiumiajat ja myöhemmät hallinnot) ovat käyttäneet samaa kolmitaitteista perusideaa, mutta vaakunan ja yksityiskohtien ilme on muuttunut. Viralliset säännökset määrittelevät, milloin ja miten lippua saa käyttää, milloin se nostetaan puolitankoon ja miten siihen tulee suhtautua.

Lipun kunnioitus ja oikea käyttö ovat tärkeitä: asiasisällöllä on sekä symbolinen että juridinen merkitys, ja Meksikon lippua suojellaan kansallisella lailla. Lisäksi lipun kuvalla ja vaakunalla on laajempi kulttuurinen merkitys — ne esiintyvät esimerkiksi seremonioissa, virallisissa tilaisuuksissa ja kansallisissa muistotilaisuuksissa.

Yhteenveto

  • Värit: vihreä, valkoinen, punainen.
  • Keskellä oleva symboli: kotka kaktuksen päällä, joka yhdistää atsteekkien legendan ja modernin kansallisen identiteetin.
  • Alkuperä: värit ja perusrakenne käyttöön 1821; nykyinen vaakuna ja malli vahvistettu 1968; kansallista lainsäädäntöä lipusta koskee laki vuodelta 1984.