Suur-Berliini (Groß-Berlin) 1920 – perustaminen, laajuus ja rajat

Tämän artikkelin otsikossa on merkki ß. Jos sitä ei ole saatavilla tai sitä ei haluta käyttää, nimi voidaan kirjoittaa muodossa Gross-Berlin.

Suur-Berliini eli Suur-Berliini perustettiin Preussin parlamentin 27. huhtikuuta 1920 antamalla lailla. Lakia kutsuttiin lyhyesti nimellä Suur-Berliinilaki (saksaksi Groß-Berlin-Gesetz). Sen koko nimi oli "Laki Berliinin uuden paikallishallinnon uudelleenrakentamisesta" (saksaksi Gesetz über die Bildung einer neuen Stadtgemeinde Berlin).

Perustamisen tausta ja tavoitteet

Lain taustalla oli 1800- ja 1900-lukujen nopea kaupunkikasvu ja tiivis yhdyskuntarakenne Berliinin ympäristössä. Erilliset kunnat ja kartanokunnat olivat käytännössä osa laajempaa kaupunkialuetta, mutta niillä oli eri hallinto, verotus- ja infrastruktuurikäytännöt. Suur-Berliinin perustamisen tavoitteina olivat tehokkaampi kaupunkisuunnittelu, yhtenäinen liikenne- ja vesihuoltoverkko, parempi asumisen ja kaavoituksen hallinta sekä hallinnollinen yhtenäisyys muuttuvan metropolin tarpeisiin.

Voimaantulo ja alueen muodostuminen

Lain mukaan Suur-Berliini tuli muodostaa 1. lokakuuta 1920 irrottamalla alue Brandenburgin osavaltiosta ja yhdistämällä sen osaksi uutta kaupunkialuetta. Uuteen piiriin liitettiin seuraavat osat:

• Berliinin kaupunki (Alt-Berliini);
• 7 kaupunkia, jotka ympäröivät Berliiniä:
• Charlottenburg,
• Köpenick,
• Lichtenberg,
• Neukölln,
• Schöneberg,
• Spandau ja
• Wilmersdorf;
• 59 maaseutualuetta ja 27 kartanopiiriä Niederbarnimin, Osthavellandin ja Teltowin lähialueilta;
• ja Berliner Stadtschloss (kuninkaallinen linna), joka oli muodostanut oman kartanoalueensa.

Laajuus ja väestövaikutukset

Uusi Berliini oli pinta-alaltaan noin 13 kertaa suurempi kuin vanha. Sen pinta-ala kasvoi 66 neliökilometristä 883 neliökilometriin. Väkiluku suureni merkittävästi: noin 1,9 miljoonasta lähes neljään miljoonaan asukkaaseen. Näistä lähes 1,2 miljoonaa uutta asukasta tuli pelkästään seitsemästä liitetyistä kaupungeista. Muutos vaikutti kaupungin palvelujen, liikenteen ja asumisen suunnitteluun sekä julkisen sektorin rahoitukseen.

Hallinto ja 20 kaupunginosaa (Verwaltungsbezirke)

Groß-Berliini jaettiin 20 hallintoalueeseen (Verwaltungsbezirke), jotka muodostivat perusrakenteen paikalliselle hallinnolle. Jakautuminen oli seuraava:

• Alt-Berliinistä:
• Mitte,
• Tiergarten,
• Wedding,
• Prenzlauer Berg,
• Kreuzberg ja
• Friedrichshain;
• yksi kaupunginosa kutakin seitsemää aiemmin itsenäistä kaupunkia kohti:
• Charlottenburg,
• Köpenick,
• Lichtenberg,
• Neukölln,
• Schöneberg,
• Spandau ja
• Wilmersdorf;
• 7 uutta kaupunginosaa, jotka on nimetty vanhojen alueiden suurimman kylän mukaan:
• Pankow,
• Reinickendorf,
• Steglitz,
• Tempelhof,
• Treptow,
• Weißensee ja
• Zehlendorf

Rajamuutokset, jaottelu ja myöhemmät vaikutukset

Pieniä muutoksia lukuun ottamatta laissa määritelty kaupungin raja on sama kuin nykyään. Toisen maailmansodan ja sen jälkeinen jako, Berliinin muuri (1961–1989) sekä Saksan jakautuminen vaikuttivat kaupungin käytäntöihin ja hallintoon: Berliini oli jaettu Itä- ja Länsi-Berliiniin, ja raja-alueiden hallinta muuttui käytännössä pitkiksi ajoiksi. Joissakin kohdissa muuri ja sen jälkeiset toimet muokkasivat käytäntöjä ja rajojen käytännön soveltamista.

Itä-Berliiniin muodostettiin 1970- ja 1980-luvuilla joitakin uusia kaupunginosia, kun aiempia jaettiin ja hallinnollista rakennetta muutettiin vastaamaan muuttuneita asuinalueita ja teollisuuden sijainteja. Myöhemmin, yhdistyneen Saksan aikana, Berliinin hallintoa on uudistettu useaan kertaan: esimerkiksi vuoden 2001 kunnallishallinnon uudistuksessa entisiä kaupunginosia yhdistettiin ja organisaatiota keskitettiin uudelleen.

Merkitys nykypäivänä

Suur-Berliinin muodostaminen oli merkittävä askel modernin Berliinin syntyyn. Se loi pohjan yhtenäiselle kaupunkisuunnittelulle, pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeille (kuten raideliikenteen laajennuksille ja vesihuollolle) sekä sosiaalipoliittisille toimenpiteille suuressa kaupungissa. Vaikka hallinnolliset rajat ja kaupunginosien nimet ovat muuttuneet ajoittain, vuoden 1920 lailla luotu perusrakenne määritteli pitkälti sen, millaiseksi Berliini kehittyi 1900-luvulla ja edelleen 2000-luvulle.

Lisätietoa ja historiankuvauksia voi etsiä arkistoista ja paikallishistoriikin julkaisuista, jotka käsittelevät Groß-Berlin-Gesetzin syntyä, vaikutuksia ja myöhempiä hallinnollisia uudistuksia.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on sen lain koko nimi, jolla Groß-Berliini luotiin?

Kysymys: Kuinka monta kaupunginosaa Groß-Berliinissä perustettiin?

K: Mistä alueista Suur-Berliini koostui?

Kysymys: Kuinka paljon suurempi Suur-Berliini oli kuin Alt-Berliini?

Kysymys: Kuinka monta uutta asukasta tuli pelkästään ympäröivistä kaupungeista, kun Suur-Berliini luotiin?

K: Mitä muita muutoksia kaupunkien rajoihin on tehty sen jälkeen?

Hae kirjaimella