Koordinaatit: 48°0′N 61°30′W / 48.000°N 61.500°W / 48.000; -61.500

Saint-Laurencenlahti (ranskaksi golfe du Saint-Laurent) on Pohjois-Amerikan Suurten järvien lasku-uoma Saint-Laurence-joen kautta Atlantin valtamereen. Se on maailman suurin suistoalue. Se on puoliksi suljettu meri, jonka pinta-ala on noin 236 000 km2 (91 000 sq mi) ja jossa on 35 000 km3 (7,7×1015 imp gal) vettä.



Saint-Laurencenlahti ulottuu Québecin ja Newfoundlandin välisiltä rannikolta Atlantille ja muodostuu useista toisiaan seuraavista alueista: järvialueen alapuolinen joki- ja suisto-osuus (estuaari), lahti ja sen avomeri. Lahti muuttuu avoimeksi valtamereksi Cabot-salmen kautta. Sen rannikoilla sijaitsee useita suuria saaria, joista tunnetuimpia ovat Anticosti ja Îles de la Madeleine (Magdaleninsaaret).

Alueen maantiede on vaihtelevaa: siellä on syviä kanjoneita ja matalia, hiekkapohjaisia alueita. Jäätiköiden muokkaama syvä Laurentien kanaali kulkee lahdesta kohti sisäosia ja on merkittävä reitti kylmälle, suolaisemmalle merivedelle. Kanaalin syvyys vaihtelee, ja sen ansiosta merivesi pääsee kauas sisämaahan, mikä vaikuttaa alueen virtauksiin ja elinympäristöihin.

Saint-Laurencenlahtea leimaa voimakas vuodenaikaisvaihtelu: talvella osat jäätyvät ja rannikkoalueet peittyvät jääpeitteeseen, kesällä alue on avovaikutteisempi ja meren eläimistö aktivoituu. Jään vuoksi kaupallinen laivaliikenne on usein rajoitettua talvikuukausina, ja keväällä sekä syksyllä käytetään jäätmurtajia pitämään kulkuväylät auki. Merkittäviä satamia lahden varrella ovat muun muassa Montréal ja Québec City, joita pitkin kulkee tärkeä St. Lawrence Seaway -merireitti Suurille järville.

Saint-Laurencenlahti on biologisesti rikas alue. Sen rehevät suistoalueet ja merialueet toimivat tärkeinä muuttoreittien pysähdyspaikkoina ja kutualueina useille kaloille sekä monille lintulajeille. Lahti tunnetaan myös valaiden esiintymisestä; esimerkiksi beluga-valaan kannat ovat perinteisesti eläneet lahdessa ja sen suistoissa. Alueella on perustettu suojelualueita, kuten Saguenay–St. Lawrence Marine Park ja useita kansallispuiston tapaisia suojelualueita, joiden tarkoituksena on suojella herkkiä eliöyhteisöjä ja valaslajeja.

Ihmisen toiminta on muokannut lahden ympäristöä pitkään: kalastus, meriliikenne, teollisuus ja rannikkoalueiden asutus ovat kaikki vaikuttaneet veden laatuun ja ekosysteemeihin. Nykyisin suojelu, kestävä kalastus käytännöt ja laivaliikenteen hallinta ovat keskeisiä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ympäristökuormitusta. Haasteina ovat muun muassa saastekuormat, vieraslajit, melu ja melko suuri meriliikenteen tiheys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten muuttuvat meriveden lämpötilat ja jääpeitteen pieneneminen.

Tärkeimmät asiat Saint-Laurencenlahdesta lyhyesti:

  • Pinta-ala: noin 236 000 km².
  • Tilavuus: noin 35 000 km³ vettä.
  • Luonne: puoliksi suljettu meri / lahti ja maailman suurin suistoalue.
  • Luonto: runsas meriluonto, tärkeät kalan- ja lintujen lisääntymisalueet sekä valaiden elinympäristöt.
  • Ihmistoiminta: merkittävä meriliikenne (St. Lawrence Seaway), kalastus ja useita satakuntia ja kaupunkeja rannoilla.
  • Suojaus: useita suojelualueita ja yhteistyöhankkeita luonnon ja vesien suojeluun.

Saint-Laurencenlahti on paitsi luonnon monimuotoisuuden tyyssija myös tärkeä osa Pohjo-Amerikan taloudellista infrastruktuuria. Sen tilan seuraaminen, suojelu ja kestävä käyttö ovat välttämättömiä, jotta alue voi säilyttää arvonsa sekä ihmisten että villieläinten tuleville sukupolville.