Atlantin valtameri

Geologinen historia

Atlantti muodostui, kun Amerikat siirtyivät Euraasiasta ja Afrikasta länteen. Tämä alkoi joskus liitukaudella, noin 135 miljoonaa vuotta sitten. Se oli osa superkontinentti Pangaian hajoamista.

Etelä-Amerikan itärannikko on hieman samankaltainen kuin Afrikan länsirannikko, ja tämä antoi viitteitä siitä, että mantereet ovat liikkuneet pitkien ajanjaksojen aikana (mannerlaattojen ajautuminen). Atlantin valtameri kasvaa edelleen, koska merenpohja levittäytyy Keski-Atlantin selänteestä, kun taas Tyynen valtameren sanotaan kutistuvan, koska merenpohja taittuu alleen tai uppoaa vaippaan.

Maantiede

Atlantin valtameri rajoittuu lännessä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Se liittyy Jäämereen Tanskan salmen, Grönlanninmeren, Norjanmeren ja Barentsinmeren kautta. Se liittyy Välimerelle Gibraltarin salmen kautta.

Kaakossa Atlantti yhtyy Intian valtamereen. Sen raja kulkee 20° itäisellä pituuspiirillä.

Lounaassa Draken sola yhdistää sen Tyyneen valtamereen. Panaman kanava yhdistää Atlantin ja Tyynenmeren.

Atlantin valtameri on kooltaan toiseksi suurin Tyynenmeren jälkeen. Sen pinta-ala on noin 106 400 000 neliökilometriä (41 100 000 sq mi). Atlantin tilavuus on 354 700 000 kuutiokilometriä yhdessä sen viereisten merien kanssa.

Atlantin ja siihen rajoittuvien merialueiden keskisyvyys on 3 339 metriä (1 826 syltä; 10 955 jalkaa). Suurin syvyys on Milwaukee Deep lähellä Puerto Ricoa, jossa valtameren syvyys on 8 380 metriä (4 580 syltä).

Golfvirta

Atlantin valtameressä on tärkeitä merivirtoja. Yksi niistä, Golfvirta, virtaa Pohjois-Atlantilla. Aurinko lämmittää vettä Karibianmerellä, ja se liikkuu sitten luoteeseen kohti pohjoisnapaa. Tämän vuoksi Ranska, Irlanti, Iso-Britannia, Islanti ja Norja Euroopassa ovat talvella paljon lämpimämpiä kuin Newfoundland ja Nova Scotia Kanadassa. Ilman Golfvirtaa Koillis-Kanadan ja Luoteis-Euroopan ilmasto voisi olla sama, koska nämä paikat ovat suunnilleen yhtä kaukana pohjoisnavasta.

Myös Etelä-Atlantilla on virtauksia, mutta tämän meren muodon vuoksi sen vaikutus Etelä-Afrikkaan on vähäisempi.

Geologia

Atlantin valtameren merenpohjan pääpiirre on suuri vedenalainen vuoristoketju, jota kutsutaan Keski-Atlantin selänteeksi. Se kulkee pohjoisesta etelään valtameren alla. Se on neljän mannerlaatan rajalla: Euraasian, Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Afrikan mannerlaattojen välillä. Harju ulottuu Islannista pohjoisessa noin 58° etelään.

Avomeren pintavesien suolapitoisuus vaihtelee 33-37 promillen välillä ja vaihtelee leveyspiirin ja vuodenajan mukaan.