Ampumahaavan jäännös

Ampumahaavajäämä (GSR) on yksi aseen ampumisen seurauksista. Kun luoti lähtee ampuma-aseen piipusta, sen mukana kulkeutuu kaasuja, jotka sisältävät sekä palaneita että palamattomia ruutihiukkasia. Se sisältää myös jälkiä ampuma-aseesta, ampumatarvikkeista ja sytytysnallasta peräisin olevista metalleista, mukaan lukien ampumatarvikejäämien tunnusomaiset komponentit: lyijy, barium ja antimoni. GSR:ää löytyy yleensä aseen ampuneen henkilön iholta ja vaatteista. Sitä voi löytyä myös uhrin sisääntulohaavasta. Tämä riippuu siitä, kuinka lähellä uhri oli asetta ampumishetkellä.

GSR:n rikostekninen tutkimus

Kun asetta laukaistaan, piipusta ja muista aukkoista työntyy ulos kaasupilvi, joka sisältää myös ampuma-asehiukkasia. Laukausjäämä laskeutuu esineisiin, jotka ovat ampuneen aseen lähellä, mukaan lukien itse ase.

Rikospaikan asiantuntijat keräävät GSR:ää ihmisistä ja esineistä, kun on syytä uskoa, että sitä voi olla siellä. Kerätyt näytteet viedään sitten laboratorioon, jossa ne tutkitaan. Rikostutkijat voivat käyttää GSR-jäännöksiä myös ampuma-aseen piipun ja kohteen välisen etäisyyden määrittämiseen. Mitä kauempana aseesta, sitä vähemmän on ampumajäämiä. GSR-jäännöksen kerääminen on monissa tapauksissa ajallisesti arkaluonteista. Se voi kulua pois ihmisten käsistä 4-8 tunnin kuluttua. Ruumiissa tai muissa esineissä se voi säilyä pidempään. Ampumajäämien tutkimuksessa on viime vuosina tapahtunut useita edistysaskeleita. Yksi edistysaskel on pyyhkäisyelektronimikroskooppien käyttö.

Hiljattain tehtiin testi ampumatapausten ampumatapausten löytämiseksi, kun käytetyt ammukset olivat "vihreitä" tai lyijyttömiä. Aiemmin näytteessä piti olla lyijyä, jotta se voitiin tunnistaa ampumatulitusvälineeksi. Nyt uudella testillä voidaan tunnistaa niinkin pieni ampumatekninen jäännös kuin yksittäinen hiukkanen.

GSR:n läsnäolo

Aseella ampuneen henkilön lisäksi GSR:n löytäminen voi osoittaa:

Henkilö seisoi ampuma-aseen lähellä, kun se laukaistiin.
Kohde on saattanut käsitellä ampuma-asetta tai ampumatarvikkeita.
Koehenkilö on saattanut koskettaa pintaa, jossa oli GSR:ää.

GSR-arvoa ei välttämättä ole useista syistä:

Kohde ei ampunut aseella.
Näytteenottoa varten valitulla alueella ei havaittu GSR:ää.
GSR poistettiin pesemällä tai pyyhkimällä kädet tai vaatteet.
Näytteet otettiin yli 4 tuntia ampumisen jälkeen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä on ampumahaavan jäännös (GSR)?

V: Ampumahaavajäännös (GSR) on aseen ampumisen sivutuote, joka sisältää palaneita ja palamattomia ruutihiukkasia sekä ampuma-aseesta, ampumatarvikkeista ja sytytyslangasta peräisin olevia metallijäämiä, kuten lyijyä, bariumia ja antimonia.

K: Missä GSR:ää yleensä esiintyy?

V: Ampumaräjähdysainetta löytyy tyypillisesti aseen ampuneen henkilön iholta ja vaatteista.

K: Voiko ampumatuotetta löytyä uhrin sisääntulohaavasta?

V: Kyllä, GSR:ää voi löytyä myös uhrin sisääntulohaavasta riippuen siitä, kuinka lähellä uhri oli asetta ampumishetkellä.

K: Mitkä ovat ampuma-aserasvan tunnusomaiset komponentit?

V: Ampumaradion tunnusomaisia komponentteja ovat lyijy, barium ja antimoni.

K: Mitä kaasuja luodin mukana kulkee, kun se poistuu ampuma-aseen piipusta?

V: Kun luoti lähtee ampuma-aseen piipusta, sen mukana kulkee kaasuja, jotka sisältävät sekä palaneita että palamattomia ruutihiukkasia.

K: Mikä aiheuttaa ampumaturvallisuutta?

V: Ampuma-aseesta, ampumatarvikkeista ja sytyttimestä peräisin olevat metallijäämät, mukaan luettuina ampumaturvallisuuden tunnusomaiset komponentit: lyijy, barium ja antimoni, vaikuttavat ampumaturvallisuuteen.

K: Onko ampuma-aseruisketta vain ampujan iholla ja vaatteissa?

V: Ei, ampumahaavaa voi löytyä myös uhrin sisääntulohaavasta.