Oikeuslääketiede

Oikeuslääketieteessä (tai rikostutkimuksessa) eri tieteenalat työskentelevät yhdessä vastatakseen lakimiehen esittämiin kysymyksiin. Useimmiten oikeuslääketieteessä on kyse sen todistamisesta, että joku oli paikalla, jossa rikos tehtiin. Asiantuntijat ottavat näytteitä, jotka myöhemmin analysoidaan laboratoriossa. Useimmat rikostekniset testit voivat kestää tunnista vuoteen, ja tutkijoiden on tarkistettava vastaus kahdesti (ja kolmesti), jotta he voivat olla varmoja, että vastaus on oikea. Jos rikostekninen ryhmä tekee virheen, väärä henkilö voi joutua vankilaan tai he voivat joutua itse vaikeuksiin.

Näytteitä otetaan yleensä sormenjäljistä. Myös muita käyttökelpoisia asioita etsitään, esimerkiksi muutama hius (tai ihon pala). Hius- tai ihonäytteitä voidaan käyttää DNA-testaukseen, jonka avulla voidaan selvittää muun muassa hiusten alkuperää olevan henkilön sukupuoli.

Kun jotakuta syytetään rikoksesta, näitä todisteita voidaan sitten verrata toisiinsa. Jos ne pitävät paikkansa, henkilöä syytetään.

Yhdysvaltain armeijan rikostutkintaosaston agentit tutkivat rikospaikkaa -

Osa-alueet

Oikeustekninen kirjanpito on kirjanpidon todistusaineiston tutkimista ja tulkintaa.
Oikeuslääketieteellinen antropologia on fyysisen antropologian soveltamista oikeudellisessa ympäristössä, yleensä luurangon muodostamien ihmisjäännösten talteenottoa ja tunnistamista varten.
Oikeusarkeologia on arkeologisten tekniikoiden ja oikeuslääketieteen yhdistelmä, jota käytetään yleensä lainvalvonnassa.
Tietotekninen rikostekniikka koskee algoritmien ja ohjelmistojen kehittämistä rikosteknisen tutkimuksen avuksi.
Rikostutkimus soveltaa eri tieteenaloja vastatakseen kysymyksiin, jotka liittyvät biologisten todisteiden, jälkien, jälkien (kuten sormenjälkien, kengänjälkien ja renkaanjälkien), valvottujen aineiden, ballistiikan, ampuma-aseiden ja työkalumerkkien tutkimiseen sekä muiden todisteiden tutkimiseen ja vertailemiseen rikostutkinnassa. Tyypillisissä olosuhteissa todisteet käsitellään rikoslaboratoriossa.
Rikostekninen daktylooskopia on sormenjälkien tutkimista.
Digitaalinen rikostekninen tutkimus on todistettujen tieteellisten menetelmien ja tekniikoiden soveltamista tietojen palauttamiseksi sähköisistä/digitaalisista välineistä. Digitaalisen rikostekniikan asiantuntijat työskentelevät sekä kentällä että laboratoriossa.
Asiakirjojen rikosteknisessä tutkimuksessa tai kyseenalaistetun asiakirjan tutkimuksessa vastataan kiistanalaista asiakirjaa koskeviin kysymyksiin käyttämällä erilaisia tieteellisiä prosesseja ja menetelmiä. Monissa tutkimuksissa verrataan kyseenalaista asiakirjaa tai asiakirjan osia tunnettuihin standardeihin. Yleisin tutkimustyyppi koskee käsialaa, jolloin tutkija pyrkii selvittämään mahdolliseen tekijyyteen liittyviä epäilyjä.
Oikeuslääketieteellisessä DNA-analyysissä hyödynnetään yksilön DNA:n ainutlaatuisuutta, jotta voidaan vastata oikeuslääketieteellisiin kysymyksiin, kuten isyyden tai äitiyden testaamiseen ja rikospaikan epäillyn paikantamiseen, esimerkiksi raiskaustutkinnassa.
Oikeuslääketieteellinen suunnittelu on rakenteiden ja tuotteiden tieteellistä tutkimista ja analysointia niiden vikaantumisen tai vahingon syyn osalta.
Oikeuslingvistiikka käsittelee oikeusjärjestelmään liittyviä kysymyksiä, jotka edellyttävät kielellistä asiantuntemusta.
Oikeuslääketieteellisessä patologiassa sovelletaan patologian lääketieteellisiä menetelmiä ja periaatteita, ruumiinavaus mukaan luettuna, kuoleman tai vamman syyn määrittämiseksi oikeudellisen tutkimuksen yhteydessä.
Oikeuspsykologia on yksilön mielen tutkimista oikeuspsykologisin menetelmin. Yleensä sillä selvitetään rikollisen käyttäytymisen taustalla olevia olosuhteita.
Oikeuslääketieteellinen toksikologia tutkii huumausaineiden ja myrkkyjen vaikutusta ihmiskehoon.
Oikeuslääketieteellinen jalkojenhoito on jalkojen jalanjäljen tai jalkineiden ja niiden jälkien tutkimista rikospaikan analysoimiseksi ja henkilöllisyyden selvittämiseksi oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on oikeuslääketiede?

V: Oikeuslääketieteessä eri tieteenalat tekevät yhteistyötä vastatakseen rikokseen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin.

K: Mikä on oikeuslääketieteen päätarkoitus?

V: Oikeuslääketieteen päätarkoitus on todistaa, että joku oli paikalla paikassa, jossa rikos tehtiin.

K: Millaisia näytteitä rikosteknisessä tieteessä yleensä otetaan?

V: Oikeuslääketieteessä yleisesti otettavia näytteitä ovat sormenjäljet, hiukset, iho ja muut kehon nesteet.

K: Mikä on oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen liittyvä prosessi?

V: Rikosteknisessä tutkimuksessa otetut näytteet analysoidaan myöhemmin laboratoriossa. Useimmat oikeuslääketieteelliset testit voivat kestää tunnista vuoteen, ja tutkijoiden on tarkistettava tulos kahdesti (ja kolmesti) varmistaakseen, että vastaus on oikea.

K: Mitä seurauksia voi olla rikosteknisen ryhmän tutkinnan aikana tekemästä virheestä?

V: Jos oikeuslääketieteellinen ryhmä tekee virheen, väärä henkilö voidaan vangita tai he voivat joutua itse vaikeuksiin.

K: Mitä on DNA-testi ja miten siitä on hyötyä rikostutkimuksessa?

V: DNA-testaus on prosessi, jossa analysoidaan DNA-näytteitä yksilön geneettisen koostumuksen määrittämiseksi. DNA-testauksesta on hyötyä oikeuslääketieteessä, sillä se auttaa tunnistamaan epäiltyjä kehon nesteiden, kuten hiusten, ihon ja veren, perusteella.

K: Mitä tapahtuu, jos todisteet täsmäävät oikein rikosteknisessä tutkimuksessa?

V: Jos todisteet täsmäävät oikein rikosteknisessä tutkimuksessa ja epäilty tunnistetaan oikein, häntä syytetään rikoksesta.