Hamidianin verilöylyt
Hamidianin joukkomurhat tapahtuivat noin vuosina 1895-1897. Arviolta 100 000-300 000 armenialaista kuoli.
Armenialaiset tuntevat nämä tapahtumat "suurina joukkomurhina". Armenialaiset uskoivat Hamidianin toimenpiteiden osoittavan Turkin valtion laajenemista järjestelmälliseen murha- ja ryöstöpolitiikkaan pientä väestöä vastaan. Armenialaiset vallankumoukselliset ryhmät alkoivat Venäjän ja Turkin sodan päättymisen aikoihin vuonna 1878, ja ne kasvoivat ottomaanien rikoslain 166 artiklan ensimmäisen käyttöönoton ja Erzerumin katedraalin ryöstöretken myötä.
Artiklan 166 tarkoituksena oli valvoa aseiden hallussapitoa, mutta sitä käytettiin armenialaisiin kohdistuvana keinona kieltää heiltä aseiden hallussapito. Paikalliset kurdiheimot aseistettiin hyökätäkseen puolustuskyvyttömän armenialaisväestön kimppuun. Joidenkin diplomaattien mukaan näiden ryhmien tavoitteena oli tehdä joukkomurhia, jotta voitaisiin osoittaa vastatoimia ja kutsua "ulkomaisia voimia puuttumaan asiaan", kuten Istanbulin brittiläinen suurlähettiläs Sir Philip Currie näki maaliskuussa 1894. Jopa jotkut turkkilaiset kirjoittajat myöntävät, että tämä oli vain veruke joukkomurhille.
Erzeroumin verilöylyt 30. lokakuuta 1895
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä olivat Hamidianin verilöylyt?
A: Hamidianin verilöylyt tapahtuivat vuosina 1895-1897, ja niiden aikana surmattiin arviolta 100 000-300 000 armenialaista. Armenialaiset tuntevat ne myös nimellä "suuret joukkomurhat".
K: Mikä sai armenialaiset vallankumousryhmät muodostumaan?
V: Armenialaiset vallankumousryhmät muodostuivat Venäjän ja Turkin sodan lopussa vuonna 1878, ja ne kasvoivat ottomaanien rikoslain 166 pykälän 166 käyttöönoton ja Erzerumin katedraaliin tehdyn ryöstöretken myötä.
K: Miten 166 artiklaa käytettiin armenialaisia vastaan?
V: 166 artiklan tarkoituksena oli valvoa aseiden hallussapitoa, mutta sitä käytettiin armenialaisia vastaan, koska heidän ei sallittu pitää aseita hallussaan. Paikalliset kurdiheimot aseistettiin hyökätäkseen puolustuskyvyttömän armenialaisväestön kimppuun.
K: Mitä jotkut diplomaatit ehdottivat näistä tapahtumista?
V: Jotkut diplomaatit ehdottivat, että näihin tapahtumiin syyllistyttiin vastatoimien osoittamiseksi ja ulkovaltojen kutsumiseksi väliintuloon, kuten Istanbulin brittiläinen suurlähettiläs Sir Philip Currie näki maaliskuussa 1894.
K: Myöntävätkö turkkilaiset kirjoittajat, että tämä oli veruke joukkomurhille?
V: Kyllä, jotkut turkkilaiset kirjoittajat myöntävät, että tämä oli vain veruke joukkomurhille.
K: Kuka aloitti nämä hyökkäykset armenialaisia vastaan?
V: Nämä hyökkäykset armenialaisia vastaan aloittivat paikalliset kurdiheimot, jotka oli aseistettu ottomaanien rikoslain 166 pykälän nojalla.
K: Milloin nämä tapahtumat tapahtuivat?
V: Hamidianin joukkomurhat tapahtuivat vuosien 1895 ja 1897 välillä.
