Hello — englannin kielen tervehdys: merkitys, käyttö ja historia
Hello on englannin kielen tervehdys. Se on tavallinen kahden ihmisen välillä epävirallisessa ympäristössä, mutta sitä voidaan käyttää myös virallisessa ympäristössä. On myös monia muita tapoja sanoa "hei", esimerkiksi käden heilautus, tervehdys tai kumarrus (molemmat hyvin muodollisia), kädenpuristus (hieman muodollinen) tai high five (hyvin epävirallinen). Tervehtiminen on kohteliaisuuden merkki, varsinkin kun se sanotaan ystävällisesti. "Hei" käytettiin kirjallisesti ensimmäisen kerran noin vuonna 1833.
Monet ihmiset sanovat "Hei" vastatessaan puheluun.
Muita tervehdyksiä, kuten "hei", ovat muun muassa: Hi, Hallo, Hiya, Howdy, Hei, Howya, 'Sup, Yo, 'Yello, Herro, hiwo, Greetings, Good day, what's poppin', G'day mate, top of the mornin' to you, ja monet muut.
Ihmiset sanovat sitten usein "näkemiin", kun he jättävät toisensa. "Hyvästi" on lyhennetty versio uskonnollisesta jäähyväisilmauksesta "Jumala olkoon kanssanne", joka ilmaisee käyttäjän uskonnollista uskoa, yleensä yhteen jumalaan. Vastaavia ilmaisuja on muissakin kielissä, kuten: adieu, adieus, adieux, adios. Näillä ilmaisuilla on myös uskonnollisia sävyjä, sillä ne on johdettu latinan sanasta "deus", joka tarkoittaa "jumalaa". Tämä ei tietenkään aina tarkoita, että ne olisivat uskonnollisia.
Käyttö ja tilanteet
"Hello" on erittäin monikäyttöinen tervehdys. Se sopii arkipäiväisiin kohtaamisiin, mutta myös muodollisempiin tilanteisiin, kun sävy pidetään neutraalina. Englanninkielisessä kulttuurissa tervehtimisen tapa riippuu usein tilanteesta ja suhteen muodollisuudesta: ystävien kesken käytetään useammin muunnelmia kuten "hi" tai "hiya", työtilanteissa "hello" tai "good morning/afternoon" ovat tavallisempia.
Ääntäminen ja kirjoittaminen
Ääntäminen vaihtelee murteesta ja puhujasta riippuen, mutta yleinen ääntämys on suunnilleen englanniksi /həˈloʊ/ tai /hɛˈloʊ/. Suomessa tervetulleita apuja ääntämiseen ovat tavut hel-lo tai suomeksi kuvaileva heh-LOU-tyyppinen rytmi. Kirjoitetussa muodossa "Hello" aloitetaan yleensä isolla alkukirjaimella vain lauseen alussa tai käyttötarkoituksesta riippuen; tervehdyskirjeissä ja sähköposteissa se voi esiintyä myös muodossa "Hello," rivinvaihdon jälkeen.
Puhelin ja teknologia
Telefoniin vastatessa "hello" on yleinen ja nopeasti hyväksytty tervehdys monissa englanninkielisissä maissa. Historiallisesti "hello" yleistyi puhelinpuheissa 1800-luvun lopulla; Thomas Edison suositteli termiä vastaukseksi, vaikka esimerkiksi Alexander Graham Bell olisi suosinut muunnelmaa "Ahoy". Nykyään on myös muita muotoja, kuten "hi" tai yksinkertainen nimi vastaajalle, riippuen kutsun muodollisuudesta ja maasta.
Historia ja etymologia
Sanan "hello" juuret ovat tervehdyssanoissa ja huudahduksissa, joilla on tarkoitus kiinnittää huomio tai tervehtiä. Sana esiintyi kirjallisesti 1800-luvun alkupuolella ja vakiintui yleiskieleen 1800–1900-lukujen vaihteessa, erityisesti puhelinyhteyksien yleistymisen myötä. Etymologisesti "hello" liittyy samankaltaisiin huudahduksiin kuten "hallo" ja "hullo", joita on käytetty puhutellessa tai huomion herättämiseksi.
Tervehdysten variaatiot ja kulttuurierot
Tervehdykset vaihtelevat suuresti kielestä, alueesta ja tilanteesta riippuen. Joitakin huomioitavia seikkoja:
- Formaali vs. epävirallinen: Esimerkiksi "Hello" on neutraali, kun taas "Hi", "Yo" tai "What's up?" ovat epävirallisempia.
- Eleet: Monissa kulttuureissa eleilla, kuten heinäheilahdus (käden heilautus), kumarrus tai kädenpuristus, voi olla tärkeä merkitys tervehtimisessä.
- Regionaaliset erot: Joissain englanninkielisissä maissa käytetään tervehdyksiä kuten "G'day mate" Australiassa tai "Top of the mornin' to you" historiallisessa irlantilaisessa kontekstissa.
Hyvästit ja niiden taustaa
Hyvästelyyn liittyvä osa-artikkelissa mainitusta sanastosta on myös kiinnostava. Englannin "goodbye" on lyhentyneempi muoto lauseesta "God be with you", ja suomalainen "hyvästi" on vastaavasti yhteydessä fraasiin "Jumala olkoon kanssanne". Monet muunnelmat muissa kielissä, kuten ranskan "adieu" (à Dieu) ja espanjan "adios" (a Dios), viittaavat alun perin Jumalaan, mutta nykykäytössä niiden merkitys ei välttämättä ole uskonnollinen — ne ovat yleisiä jäähyväistervehdyksiä, joiden alkuperä voi olla uskonnollinen mutta jotka ovat ajan myötä laajentuneet yleiskieleen.
Yhteenveto
"Hello" on yksinkertainen mutta monikäyttöinen tervehdys, joka toimii sekä arjessa että muodollisemmissa tilanteissa. Se on osa laajempaa tervehdysten järjestelmää, johon kuuluvat sekä sanalliset ilmaisut että kulttuurisidonnaiset eleet. Tervehtiminen rakentaa kohtaamisen ensimmäisen vaikutelman, joten on hyvä valita sävy ja muoto tilannetajun mukaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä "hello" tarkoittaa englannin kielessä?
V: "Hello" on tervehdys englannin kielessä.
K: Käytetäänkö "hello" sanomista vain epävirallisissa tilanteissa?
V: Ei. "Hei" voidaan sanoa myös muodollisessa ympäristössä.
K: Onko olemassa muita tapoja sanoa "hei" kuin suullinen tervehdys?
V: Kyllä. Muita tapoja sanoa "hei" ovat esimerkiksi käden heilautus, tervehdys, kumarrus, kädenpuristus tai viisari.
K: Mitä "hei" tarkoittaa?
V: Tervehtiminen on kohteliaisuuden merkki, varsinkin kun se sanotaan ystävällisesti.
K: Milloin "hei" käytettiin ensimmäisen kerran kirjallisesti?
V: "Hei" käytettiin kirjallisesti ensimmäisen kerran noin vuonna 1833.
K: Mitä tarkoittaa "hyvästi" ja mistä se tulee?
V: "Hyvästi" on lyhennetty versio uskonnollisesta jäähyväisilmauksesta "Jumala olkoon kanssanne", joka ilmaisee käyttäjän uskonnollista uskoa, yleensä yhteen jumalaan.
K: Onko muilla kielillä muita samankaltaisia ilmaisuja kuin "hyvästi"?
V: Kyllä. Muissa kielissä on samanlaisia ilmaisuja, kuten adieu, adieus, adieux, adios. Näillä ilmaisuilla on myös uskonnollisia sävyjä, sillä ne ovat peräisin latinan sanasta "deus", joka tarkoittaa "jumalaa".
