Kunniamurha tarkoittaa perheenjäsenen tappamista muiden perheenjäsenten toimesta, koska tappajat kokevat, että uhri on saattanut perheen tai yhteisön häpeään tai "tahrannut kunnian". Usein taustalla ovat kunnian, sukupuolen ja seksuaalisuuden sääntelyyn liittyvät normit ja patriarkaaliset valtasuhteet. Kunniamurhien uhrit ovat useimmiten nuoria naisia, mutta myös miehiä ja sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia voi kohdata samanlaista väkivaltaa.

Mitä syitä kunniamurhien taustalla on?

Kunniamurhien motiivit liittyvät yleensä perheen tai yhteisön käsityksiin kunniasta ja häpeästä. Tyypillisiä syitä ovat esimerkiksi:

  • kieltäytyminen järjestetystä avioliitosta tai seurusteluyhteyden valinta vastoin perheen toivetta,
  • avioliiton ulkopuolinen seksi tai suhde, joka koetaan häpeälliseksi,
  • uhrin joutuminen raiskauksen uhriksi – vaikka uhri ei olisi tehnyt mitään tahallaan, häneen voi silti kohdistua syytöksiä kunnian rikkomisesta,
  • avioero, avioeroaikeet tai muu toimintatapa, jota perhe tulkitsee kunniaa alentavaksi,
  • poikkeava käyttäytyminen, "häpeälliset" valinnat tai maineen pelko yhteisössä.

Kuka tekee ja miten?

Kunniamurhat ovat usein perheväkivaltaa, jossa tekijöinä ovat isä, veli, aviomies, setä tai laajempi sukulaisryhmä. Tekijät voivat toimia yksin tai yhteistyössä. Usein on kyse suunnitellusta teosta, jossa pyritään palauttamaan perheen "kunnia" esimerkiksi surmaamalla uhri tai järjestämällä "pakotettu" tapaus.

Missä kunniamurhia esiintyy?

Kunniamurhia esiintyy eri puolilla maailmaa, mutta niitä liitetään erityisesti Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan. Niitä tapahtuu myös maissa, joissa on maahanmuuttajia näistä alueista. Kunniamurhien koko laajuutta on vaikea arvioida, koska tapauksia jää usein piiloon tai ne kirjautuvat muulla tavoin. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat kunniaväkivallan ja vaativat tehokkaita suojatoimia ja rikosoikeudellista vastuuseen saattamista.

Muita kunniaan liittyviä rikoksia

Murha ei ole ainoa kunniarikoksen muoto. Samasta syystä tehdään myös muun muassa happohyökkäyksiä, pahoinpitelyjä, uhkailua, seksuaalista väkivaltaa ja pakkoliittoja. Kunnian nimissä voidaan rajoittaa uhrin liikkumista, valita puolisoa väkisin tai estää koulunkäynti, mikä rajoittaa ihmisoikeuksia laajasti.

Lainsäädäntö, oikeusprosessi ja ehkäisy

Yhä useammassa maassa kunniaväkivalta on rikos ja siitä rangaistaan samalla tavalla kuin muista tapoihin liittyvistä murhista. Historiallisesti joissain oikeusjärjestelmissä on ollut lievennyksiä tai "kunniapuolustuksia", mutta kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat täysimääräistä kriminalisointia ja tiukkaa täytäntöönpanoa. Ehkäisyssä korostuvat:

  • tiedotus ja koulutus tasa-arvosta sekä sukupuolten oikeuksista,
  • uhrien suojelu: turvakodit, kriisituki, turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelyt tarvittaessa,
  • poliisin ja oikeuslaitoksen koulutus tunnistamaan kunniaväkivalta ja toimimaan tehokkaasti,
  • yhteisöjen ja uskonnollisten johtajien mukaan ottaminen muuttamaan normeja,
  • kansainvälinen yhteistyö ja ihmisoikeustyö.

Tukitoimet ja avun hakeminen

Uhrille tärkeintä on saada turvaa ja luottamuksellista apua. Monissa maissa toimii järjestöjä, jotka tarjoavat turvakoteja, neuvontaa, oikeudellista apua ja hätäpuhelimia. Viranomaisten vastuu on myös tunnistaa riski- ja uhkatilanteet ennakolta ja puuttua niihin nopeasti.

Lopuksi

Kunniamurhat ovat vakava ihmisoikeus- ja turvallisuusongelma, joka juontaa juurensa sukupolvien ajan siirtyneisiin normeihin ja valtarakenteisiin. Ratkaisu vaatii sekä lainsäädännöllisiä toimia että pitkäjänteistä työtä asenteiden muuttamiseksi ja uhrien suojelun parantamiseksi.